D.B. John: "Pohjoisen tähti/Star of the North" - ex Libris...

"Pohjoisen tähti", D.B. John, Bazar, 2020, 528 s., suomentanut Kristiina Vaara.

"Walesissa syntynyt D.B. John aloitti lakimiesopinnot, mutta siirtyi sitten kustannusmaailmaan lastenkirjojen toimittajaksi. Hän muutti Berliiniin 2009 ja julkaisi ensimmäinen romaaninsa Flight from Berlin. Nykyisin hän asuu Lontoossa. John sai inspiraation Pohjoisen tähteen Pohjois-Koreaan vuonna 2012 tekemänsä matkan jälkeen. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kirjalle jatko-osaa."

                                                       ©Ollie Grove

"Georgetown, Yhdysvallat. Jenna Williams ei ole päässyt vieläkään yli kaksoissisarensa kahdentoista vuoden takaisesta katoamisesta Etelä-Koreassa. Opettajana toimivan Jennan oppitunti keskeytyy, kun hän saa salaperäisen vieraan, joka haluaa värvätä Jennan CIA:han. Saako Jenna vihdoin mahdollisuuden selvittää, mitä hänen siskolleen tapahtui?

Ryanggangin maakunta,  Pohjois-Korea. Rangaistusleirillä työskentelevä rouva Moon löytää pellolta avustuspaketin. Hän tietää ottavansa hengenvaarallisen riskin päättäessään käyttää paketin sisällön omiin tarkoituksiinsa. Kiinnijäämisestä seuraisi kuolemantuomio.
Pjongjang, Pohjois-Korea. Cho Sang-ho, korkea-arvoinen Pohjois-Korean armeijan upseeri, osallistuu Kim Il-sungin aukiolla Työväenpuolueen paraatiin.
Hänen veljensä kertoo tulleensa valituksi maan johtovirkaan. Se tarkoittaa,
että heidän taustansa tullaan tutkimaan tarkasti.
Kuinka näiden kolmen, toisilleen tuntemattoman ihmisen tarinat liittyvät toisiinsa?

Tiukasti näkyy kirjauutuusanti vetävän meikätytön Aasian punaiselle kartalle. Teos kaksiosainen ja lopussa löytyvät kirjailijan tosiasioita koskevat huomautukset, suositeltavaa lukemista-osio sekä tarpeellinen kirjassa esiiintyvien koreankielisten ilmausten sanasto. Uusi ja tuntematon kiehtoo tietty aina mieltä, joten:

Jee-min, Jenna:  - Hänellä ei ollut  todellista identiteettiä erillään kaksosestaan. Soo-min oli ollut Jee-minin olemuksen täydentävä puolikas. 
Se "me", joka muodosti hänen minuutensa, oli tuhoutunut. Ei ollut todellista "minän" käsitettä. Hän oli nyt puolikas ihminen, jolla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka suunnistaa maailmassa. Soo-min oli kuollut, mutta hän pysyi kuin leimana Jee-minin kehossa, hänen sydämessään, hänen sielussaan. Jee-min eläisi ikuisesti aaveen kanssa.

 -  Niin moni asia Pohjois-Koreassa on tarua ihmeelisempää. Se on perinnöllinen marxilainen monarkia, jonka kansa on eristetty ulkomaailmalta. Heille sanotaan, että he elävät yltäkylläisyyden ja vapauden maassa, mutta silti lapsia lähetetään  gulageille vanhempien ajatusrikosten tähden ja hallitus on käyttänyt nälkiinnyttämistä poliittisen kontrollin keinona.

Tämän myötä tuli polskahdettua pää edellä ump'sukkulaan kylmään ja osin hyiseenkin veteen, mutta kannatti.  Monia elementtejä sisälleen kätkevä, ehdottoman mielenkiintoinen ja monisyinen, värikäs ja hätkähdyttävästi avaava dekkari, joka kuvaa tyystin vierasta ajattelumaailmaa ja yhteiskuntajärjestelmää tämän kuitenkin  yhden ja samaisen, ainoan taivaankantemme alla.

D.B. John käyttää luontevasti etenevää kerrontaa ja juonenkuljetusta kolmesta eri lähtökohdasta ja perspektiivistä. Henkilökaarti on persoonallinen ja ilmeikäs.  Kirjailija pitää ohjat käsissään ja lukijan vireystason valppaana.
Näppärä tulokas, jolle on siis jatko-osakin luvassa.

-  Hengästyttävä jännäri saa lukijan kiittämään onneaan siitä, ettei ole syntynyt Pohjois-Koreassa.

Jep:

A Yi: "Täydellinen rikos/ Xiamian Wo Gai Ganxie Shenme" - ex Libris...

"Täydellinen rikos", A Yi, Aula & Co, 2020, 166 s., suomentanut Rauno Sainio.

"A Yita pidetään yhtenä lahjakkaimmista kiinalaisista nykykirjailijoista.
Ennen kirjallista uraansa A Yi työskenteli poliisina, sihteerinä ja kustannustoimittajana. A Yin tuotantoa on julkaistu myös Grantassa ja Guardianissa." (Lievelehti) Kuva: Aula Kustannus:

"Eletään tuiki tavallista päivää kiinalaisessa suurkaupungissa. Harmoniseen arkeen on kuitenkin tulossa särö, sillä yksi kaupungin asukkaista, lukiota päättelevä miehenalku, valmistelee kaikessa hiljaisuudessa murhaa.
Nuori mies houkuttelee luokkatoverinsa kotiinsa, surmaa hänet, työntää ruumiin pää edellä pesukoneeseen ja lähtee karkumatkalle.
Täydellinen rikos on kiinalaisen A Yin (oikealta nimeltään Ai Guozhu) läpimurtoromaani. Tyylikäs psykologinen trilleri esittelee lukijalle nuoren miehen, joka näennäisesti ilman motiivia murhaa koulutoverinsa. Teos vie lukijan huimalle matkalle tylsistyneen ja ympäröivää yhteiskuntaa syvästi halveksuvan nuoren miehen mieleen. Murhan taustatekijöiden vähitellen avautuessa A Yi tarjoilee sarjan hyytävän osuvia oivalluksia suurta sosiaalista, poliittista ja taloudellista murrosta läpikäyvän Kiinan nykytilasta." (Takakansi)

Yksi parhaista lomista kautta aikain takana, perjantaiyönä yhdellä viimeisistä lennoista kotimaahan, ennen kun Kanarian kaikki kentät suljettiin hiekkamyrskyn vuoksi ja ennen kun eilen ensimmäinen koronatapaus Teneriffalla johti 1000-paikkaisen hotellin eristykseen Adejessa.
Onnentyttö: Lisäksi ensimmäinen kevätuutuus pitkästä aikaa, uusi kirjailijatuttavuus Kiinasta ja esikoisteos; ei sesonki tämän paremmin voi alkaa:)

Tässä meillä on päähenkilönä yhteiskuntaan kyllästynyt, sen normit ja säännöt torjuva, yksinäinen ja tyytymätön  nuori ilman tavoitteita, suunnitelmia eli 19-vuotias langennut pikku keisari:

-  Muuttaessani perheasuntolaan setä ja täti asuivat vielä täällä, ja voin sanoa suoraan, että ne kuukaudet olivat minulle yhtä piinaa. Olin pidättyvä, masentunut, häpesin. Poskeni hehkuivat koko ajan punaisina. Mitä ikinä teinkin - tai jätin tekemättä - en koskaan osannut tulkita, oliko täti minuun tyytyväinen vai ei.

-  Hän kysyi minulta, minne olisi sopivaa istua. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan sillä tavalla nöyrästi kysyi minulta neuvoa - enkä nyt viittaa vangitsemiseni jälkeen, vaan koko elämääni alkaen päivästä jona synnyin...

Vaikka kuinka tiedostan ja  mielessäni pidän, että Kiina on valtiona ja yhteiskuntarakenteeltaan oma lukunsa, jäin hämmentyneenä miettimään,
mistä kaikista tekijöistä tällainen näköalattomuus ja hälläväliä- asenne elämää kohtaan saa alkunsa ja muodostuu pysyväksi? Ongelma ei toki ole pelkästään kiinalainen, vaan meillä on ihan ikioma ja aivan liian suuri joukku nuoria, jotka ovat jääneet arjen ulkopuolelle.

- Tuota pikaa kaikki oli palannut ennalleen: jouduin jällen kerran toteamaan,
ettei minulla ollut mitään tekemistä. Olin alun alkaen päätynyt tekoon paetakseni tällaista mielentilaa, ja aloin epäillä, olinko sittenkään saavuttanut mitään,
olinko odottanut liikoja. Pelottava tylsistyneisyys ilmeni minussa kahdella tavalla; ensinnäkin halusin lähteä ulos käytännössä heti sisään tultuani, ja toisekseen kun sitten olin lähtenyt, mieleni valtasi palava halu palata takaisin sisään. 
Minne ikinä meninkin ja mitä teinkin, tunsin aina tekeväni kaiken turhan päiten. Maailmalla ei ollut minulle käyttöä, eikä minun ja maailman välillä ollut minkäänlaista yhteyttä. Vaikka ihminen kuinka aamulla pitkittäisi untaan,
hänen on aina ennen pitkää herättävä ja noustava vuoteesta.
Minua odotti päivästä toiseen yksi ja sama kysmys, joka tuotti minulle loputonta päänvaivaa: mitä tekisin seuraavaksi?

Surullista ja vierasta... Oma elämä on kulkenut kaiken matkaa kylläkin sisälten joskus turhankin useasti kiperän kysymyksen: missä järjestyksessä hoitaisin asiat, mutta peukalot ovat toistaiseksi jääneet pyörittelemättä ja  kysymys: mitä tekisin seuraavaksi? - kohtamaatta. Kaikeksi onneksi samaa koskee koko perhekuntaa.

A Yilla on hyppysissään taito kirjoittaa eleetöntä, erinomaista ja osuvaa tekstiä, jolla on tietty omaleimainen jännitteensä, ja joka välittää vahvasti ja vaivatta tunnelmansa sekä ilmapiirinsä lukijalleen. Rauno Sainiolta kuten Mai Jian kohdalla jälleen erinomainen suomennos.  Mielenkiintoinen teos, jonka toteava tyyli miellyttää, toimii ja puree!

Loistava nuoruus, kukkiva kauneus
ja äkkiä - millainen päätös...

-  En, en yksinkertaisesti ymmärrä
miksi teit sen?


Vastausta vaille jää:

Summa summarum...

Sentimentaalikoksi en tunnustaudu  ja senkin uhalla, että heittäisi pahasti pateettisen puolelle, niin kuluneita kolmea viikkoa kiteyttäessäni, törmäsin mielessäni jatkuvasti Han Suyinin sanoihin, tässä mukailtuna:


Olen elänyt todeksi unelman onnesta ja elämänilosta maan päällä.

 Päivieni kimallus.

Love is nature`s way of giving, a reason to be living...

Totta! Koti on minulle mielentila ja PdlC:ssa se vallitsee.  Paikka, jossa olemme nyt asuneet yhteensä reilun vuoden verran. Ympäristötutkija Panu Pihkala puhuukin osuvasti luontokiitollisuudesta ja -yhteenkuuluvaisuudesta. Sitä olen tuntenut mitä suurimassa määrin.

Luonto kaikkinensa, ympäröivä miljöö, aaltoileva ja kohiseva meri, valo ja lämpö, aurinko ja kukat sekä huojuvat palmupuut jyhkeiden laakeripuiden ohella, maukas ruoka, ihmisten iloisuus ja hymyt, halatut ja poskisuukotellut vanhat paikalliset tuttavat sekä läheisyys Kanssakulkijan kanssa jaettuna uusine yhteisine kokemuksineen ja käsi kädessä kulkemisineen  ovat tehneet tehtävänsä.
Kuin pisteenä i:n päälle bongasimme vielä loppuhuipennokseksi kaksi kaunista keltavästäräkkiä ja sen kuuluisan yhden pääskysen.
Olemme saaneet moninkertaisesti sen, mitä toivoimme ja tulimme etsimään. Tämä fakta on poikinut suurta kiitollisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta.

Ladatuin akuin ja uusin voimavaroin  mottomme mukaisesti toimien:
on lähdettävä toidakseen palata ja palattava voidakseen lähteä...
Esikoiselle lämmin kiitos asuntomme isännöitsemisestä samoin Kanssakulkijalle ratevasta ja hauskasta matkaseurasta!!

On tullut aika purkaa lomaleiri. Nyt valmiina uusiin seikkailuihin ja haasteisiin, kirsunsa kohti kotia

kääntää:

Vueltas, callejos, plantas y misceláneous...

Harhailun harjoittelua, katuja ja kujia sekä kasveja ynnä sekalaista satoa loppupäivien varrelta:

Kahdenlaisia kaunottaria:

 Meillä  yli 100 reissukm mittarissa, -  jalkapatikassa...

Kevein askelin: 

Balcónes ja muuta mukavaa...

Eilen perinteisen reissutavan mukaan  - ja sunnuntainkin  kunniaksi - tuli pistäydyttyä kirkoissa, sytytettyä ei enää ihanan vanhanaikaisesti kynttilöitä, vaan pienet lamput ja jopa kastettua hyppyset vihkiveteen ja tehtyä merkit.
Tämä jälkimmäinen  102- vuotiaaksi asti kotonaan asununeen Naapurintyttömme muistoksikin ja hänen suurta tietomääräänsä ja elämänviisauttansa kunnioittaen. Hän nimittäin huonon kuulonsa vuoksi kuunteli jokasunnuntaiset jumalanpalvelukset täydellä volyymillä, jonka vakuutimme meitä ei häiritsevän, hilpeästi tokaisten: "En minä uskovainen ole, mutta kun ei koskaan tiedä,  - ihan varuiksi:) Kuvat suurenevat tavan mukaan klikkaamalla.

Hurmaavaa ajan patinaa ja kaunista käsityötä:

Ja hyväksi lopuksi  ehdoton, ohutkuorinen, mehukas ja maukas herkkulöytö: KANZI, por favor:

Kanzi Apple (Nicoter) I-II . domestica (B)
Belgiassa jalostettu syyslajike. Hedelmät kookkaita, malto raikkaan imelänhappoinen. Hyvin mehukas. Napahalkaisufiguuri kartiokas, peiteväriä vain osalla hedelmän kuorta. Puu voimakaskasvuinen ja kompakti. Meillä talvenkestävyys heikohko. Taudinkestävyys keskimääräinen. Nykyisin Keski-Euroopassa paljon viljelty moderni kauppalajike. Hyvin runsas- ja säännöllissatoisa.
(taimet.net)

Näissä merkeissä omppuja rouskutellen kotilaakeripuun alla istuskelee:

Dia de San Valentin...

Leuto kostea metsä.

Saatoin ystävän sen halki

ja nähtiin yhdessä auringonlasku.

Kun kuu nousee hän pysähtyy,

muistaa yhteisen kokemuksen,

muistaa hämyiset männyt näyt.

Sellainen ystävä on.

Hän ymmärtää helposti oikein

eikä etäänny vaikka kulkee

kauaskin.

– Liisa Laukkarinen

Joskus tapaamme mystisesti ihmisen, joka tunnustaa sen, keitä me olemme ja mihin kykenemme. Sen ansiosta loistamme kirkkaimmin.  -  Rusty Bergus.

Loistavaa &  iloista ystävänpäivää kaikille teille lukijoilleni!

Läheisyys lämmittäköön:

Jardin Botanico...

eli virallisesti Jardin de Aclimatacion de la Orotava  on perustettu v.1788,
ja sen tarkoituksena oli akklimatisoida tropiikista tuotavia puita ja  kasveja Eurooppaan vientiä varten.

Puiston perustajaksi mainitaan juhlavasti Don Alonso de Nava y Grimón, Villanueva de Pradon  6:s markiisi. Puiston pinta-ala on 20.000 m2 ja sen  meneillään oleva laajennus 40.000 m2.

Puustoa:

Lammen kauneutta

 ja kukkia siellä, kukkia täällä:

Tässä puistossa käynti ja viipyily on joka kerran yhtä puhdistava ja ilahduttava kokemus, aamuvarhaisella puiden siimeksessä auringon alkaessa kutitella ja siristyttä silmiä sekä vakuuttaa pienen ihmisen siitä, jotta:
-   Luonto ei tee mitään turhaan. Aristoteles

Sadunomaisessa ympäristössä askellettua tähän sopii ujuttaa vielä yksi totuus:
-  Pelkkä eläminen ei riitä; tarvitaan auringonpaistetta ja pieni kukka. 
 H.C. Andersen.

Kukan varovasti poimi: