sunnuntai 27. elokuuta 2023

Pia Perkiö: "Tässä iässä" - ex Libris...


 "Tässä iässä", Pia Perkiö, Avain , 2023, 47 s.

"Arvostettu kirjailija ja runoilija Pia Perkiö on kirjoittanut lapsesta saakka.
Perkiön lapsille ja aikuisille kirjoitettuja runoja ja romaaneja on julkaistu lukuisia. Hän on tehnyt myös useita tunnettujen laulujen ja musiikkiteosten sanoituksia. (Kustantaja)


                                                         ©Markku Mattila
 

"Mitä ikä meille tekee? Viisastuttaa? Tyhmentää? Suututtaa? Surettaa? Huvittaa?

Tässä iässä kirjassa pienet hauskat riimirunot kertovat ikääntymisen tuomista tunteista. Kirja sopii tuomisiksi ikätoverille, vertaistueksi tai keskustelun pohjaksi."  Kansi Annukka Mäkijärvi. (Takakansi)

 

 

 Ikä herättää monenlaisia ajatuksia  meissä kaikissa, se mietityttää, pelottaakin, mutta  toisaalta kertyneet vuodet myös antavat elämänkokemusta ja kehittävät resilienssin kykyä. Odottavin mielin ja uteliaana siis avasin tämän suuren pienen teoksen ja lähdin ottamaan selvää, mitä mieltä Perkiö on asiasta ja minkälaisia näkökulmia hän tähän meitä jokaista koskettavaan tosiseikkaan avaa

 

- Tässä iässä tietää jo, 
että tärkeämpi kuin lompakko
on arki, jossa on rakkautta
ja että kiitos on parempi sana kuin mutta.
 
 

- Tässä iässä on mukavaa,
kun kokonaisuuksia nähdä saa:
Se,mitä on sattunut elämässä,
vaikuttaa nyt ja tässä.
 
 
 
- Tässä iässä ihmeissään
miettii ajan kulkua.
Ajalle ei hetkeksikään
voinut laittaa sulkua.
 
Kaikki hyvin. Eilisen
jälkeen tulee huominen.
Siinä välissä
on elämä.
Kaikki.


Sivumääräänsä suurempi ja herkän tyylikkäästi  kuvitettu kooste. 
Mainio ja huumoripitoinen sekä elämänmyönteinen kokonaisuus, joka sopii hyvin myös lahjakirjaksi positiivisen asenteensa ja oivaltavien runojensa ansiosta.
Mitä ajatuksia vuosien karttuminen Sinussa herättää?  Tuleeko meistä, kuten joskus mainitaan, ongelmajätettä? Minusta on tuntunut - tai ainakin tuntuu nyt - että jokainen ikä on kohdalla ollessaan ollut juuri se paras ikä.

Toisekseen: - Vanheneminen on ainut tapa elää kauemmin. Francois Auber.

Ne parhaat vuodet saattavat hyvinkin olla takanapäin, mutta siitä lähdetään, 
että ne hauskimmat ovat vielä edessä, sillä tietyllä tavalla elämän voi ottaa nykyisin rennomin rantein, kun erottaa paremmin epäoleellisen oleellisesta...

Ranteitaan ja joskus päätäänkin nykymaailman menossa pyöritteleepi:

keskiviikko 23. elokuuta 2023

Leena Lehtolainen: "Pimeän risteys - Maria Kallio" - ex Libris...

"Pimeän risteys", Leena Lehtolainen, Tammi, 2023, 375 s.

"Leena Lehtolainen on yksi Suomen suosituimmista kirjailijoista. Hänet tunnetaan erityisesti Maria Kallio- ja Henkivartija – dekkarisarjoistaan. Lisäksi hän on kirjoittanut useita kaunokirjallisia romaaneja ja jännitysnovelleja. Pimeän risteys on romaani siitä, kuinka ihmisen tarve kuulua ryhmään ajaa epätoivoisiin tekoihin. ( Lievelehti)

                                                         ©Sabrina Bqai

"Espoota piinaa merkkivaatteita, puhelimia ja koruja ryöstelevä nuorisojengi, joka ihailee rikollista elämäntyyliä ja roadman-kulttuuria. Kun yksi jengin jäsenistä surmaa toisen nuoren, Maria Kallion LaNu-jaos saa selvältä näyttävän jutun tutkittavakseen.

Samaan aikaan nuori käsipalloilijanainen ottaa yhteyttä Mariaan. Tyttö on joutunut joukkuetovereidensa ahdistelemaksi, mutta miesvalmentaja on ohittanut asian kiusaantuneena. Myös Marian pomo pitää tyttöjoukkueen sisällä tapahtunutta seksuaalista ahdistelua tulenarkana tapauksena, mutta Maria päättää ottaa sen tutkintaan – siitäkin huolimatta että niskoittelu vaarantaa jaoksen määrärahat. Jälleen kerran Maria joutuu ajamaan pimeään risteykseen tietämättä, millainen vaara häntä siellä odottaa." (Kustantaja) 

 


Leena Lehtolaista on sitten hänen uransa alkuaikojen tullut vähemmän luettua, joten uteliaana avasin tämän uutukaisen, jossa hän pureutuu varsin ajankohtaisiin aiheisiin kuten jengiytymiseen ikävine lieveilmiöineen.

Stanislav Zhulin -  oli seitsemäntoistavuotias, mutta häntä olisi hyvin voinut luulla kymmenen vuotta vanhemmaksi. Hän oli nostanut äläkän joutuessaan riisumaan sormuksensa, kellonsa ja kaulakorunsa sellireissun ajaksi. Putkapäivystäjä Koskisen mukaan Stanin isokokoiset sormukset käyvät hyvin myös viiltoaseesta tai nyrkkiraudasta. 

Sormukset eivät todista mitään, Jollakin toisella voi olla samanlaiset. Jopa tahallaan, hämäystarkoituksessa. Keksi jotain pitävämpää Pohjola, Kristian kuittasi.  - Occamin partaveitsi ei aina leikkaa terävimmin eivätkä kaikki kissat ole harmaita pimeässä.

Nuorison hälyttävästi lisääntynyt ja yleistynyt pahoinvointi, häiriökäyttäytyminen, näköalattomuus ja meillekin ryminällä rantautunut jengirikollisuus kaikkine ikävine lieveilmiöineen ovat eittämättä paha pähkinä purtavaksi ja olisi tärkeää saada ilmiö katkaistuksi  koska sen vaikutukset heijastuvat pitkälti yhteiskunnan tulevaisuuteen.  Lehtolainen sivuaa myös urheilupiireissä viime vuosina esille tullutta ahdistelua. 

Seikka, joka herätti hiukka ihmetystä, olivat ns. kollegojen eli poikien  pukkarijutut eli  "alentuva suhtautuminen" naispuolisin työtovereihinsa iästä riippuen malliin tytöntypykkä/rupsahtanut akka. Onko se todellakin nykypäivänä esiintyvä ilmiö?? Tuttavapiiriin kuuluu virkavallan edustajia kahdesta sukupolvesta, enkä ole keskusteluissa tähän seikkaan heidän kanssaan törmännyt vuosien varrella.

Niin tai näin: Lehtolainen & Kallio pitävät edelleen pintansa reipasotteisen ja juoheasti etenevän kerronnan voimalla ja tarjoavat lukijalleen värikkäällä henkilökaartilla varustetun tapahtumarikkaan ja vauhdikkaan dekkarin  siveltynä ajankohtaisilla teemoilla!

 Laatuisaa luettavaa:

lauantai 19. elokuuta 2023

Jarkko Mäkelä: " Lauseita ja latteuksia" - ex Libris...

 
"Lauseita ja latteuksia", Jarkko Mäkelä, Atrain & Nord, 2023, 251 s. Kansikuva 
Kari Saarinen.

"Jarkko Mäkelä  (s. 1953 Hki) on eläkkeellä oleva osa-aikainen anestesialääkäri Seinäjoelta. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt Puoskarin kertomuksia (2011), Älynväläyksiä (2013) ja Älynväläyksiä 2 ( Atrain & Nord (2020). Kirjoittaja on kerännyt 50 vuoden ajan kiehtovia viisauksia maailmalta Lauseita ja latteuksia -teokseen, jota hän pitää parhaanaan, koska vain kolmasosa on hänen omia oivalluksiaan.
Kirjan myyntipalkkio menee Ukrainan lapsille." (Takakansi)

Kooste sisältää XXXVI lukua, jotka käsittelevät laajalti elämän eri aihepiirejä aina Syntymästä Hautaan. 

                                 


Aforismeissa on jotain kiehtovaa, joten tämä Mäkelän  kunnioitettava  viidenkymmenen vuoden urakka ansaitsee ilman muuta paikkansa niiden joukossa. Edelliskerran tulikin mietiskeltyä harvinaisemman naisaforistikon, Marie von Ebner-Eschenbachin osuvia aivoituksia teoksen Aforismeja tiimoilta. Ja ei kuin mars matkaan sekalaisin poiminnoin mottonamme - Elämä oli hupaisa tapaus, joka sattui minulle matkalla hautaan. (Quentin Crisp)

I Syntymä- Lastenlapset ovat pikkumaisia. Heti tulee paapan kanssa riita joka niin pienestä asiasta, että kumpi saa olla prinsessa. jm

IV Raha - Köyhältä puuttuu paljon, ahneelta kaikki. Publilius Syrus

V Lääketiede:  - Suomen ensimmäinen terveyskeskus oli sauna. jm

VI Seksualisuus:  - Jos parisuhdetta ei saa kuntoon puhumalla, kannattaa kokeilla kuuntelemista. Hilkka Olkinuora

XI Elämän tarkoitus:  - Elämän tarkoitus on elämä itse. Goethe

XII Ihmissuhteet:  - Sitä, mitä kaipaamme, emme menetä koskaan. Sitä jota rakastamme, kaipaamme aina. Claes Anderson

XIII Luonteet- Pessimisti näkee vaikeuksia jokaisessa mahdollisuudessa, optimisti näkee mahdollisuuden jokaisessa vaikeudessa.. W. Churchill

XVII Mielenterveys:  -  Huumori on ihmisen psyykkisistä puolustautumiskeinoista eli defensseistä kypsimpiä. Hannu Lauerma

XXXII Filosofia:  - Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Ludwig von Wittgenstein.

 XXXV Vanhuus:  - Ei ole tärkeää, kuinka vanha olet, vaan kuinka olet vanha. Elämän viisauden kirja.

Hyväksi lopuksi vastaus ajankulumisen tuntemuksen ihmeeseen Lasse Lehtiseltä: Miksi aika kuluu vanhana nopeammin?  10 - vuotiaan vuosi on kymmenesosa elämästä, mutta 50 vuotiaalla 50:s osa...

Näppäriä ja monipuolisia  oivalluksia pilvisen päivän ratoksi ja piristeeksi sekä pisteet kirjan tuoton kohdistamisesta Ukrainan lapsille!!

Vauhdissa mukana, huumormielellä:

keskiviikko 16. elokuuta 2023

Tomi Kontio: "Tunturin luokse, rakkaan" - ex Libris...

 "Tunturin luokse, rakkaan, Tomi Kontio, Kustannusosakeyhtiö Teos, 2023, 93 s., Ulkoasu Jenni Saari.

"Tomi Kontio (s. 1966) on Suomen arvostetuimpia runoilijoita. Kontion runoja on käännetty muun muassa englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, italiaksi, unkariksi ja viroksi.  Hän on ollut kahdesti Runeberg-palkintoehdokkaana. Kontio on julkaissut myös lastenkirjoja, joista tuorein, Isäni on hipsteri (2022), oli ehdolla Arvid Lydecken -palkinnon saajaksi.

Tunturin luokse, rakkaan merkitsee Tomi Kontion 30 -vuotista taiteilijauraa. Se on hänen kahdeksas runokokoelmansa." (Lievelehti)

 

                                                         ©Stefan Bremer/Teos


"Tunturi on tausta, jota vasten elämän hetket erottuvat. Siellä vartalo osuu johonkin elottomaan ja kovaan, mutta uppoaa myös kurjenkanervaan ja niin syviin jokiin, ettei niiden yli voi kahlata. Vain niiden pintaa voi kuvata. Ja silloin käy mahdolliseksi koskea sitä, mikä on poissa.

Kontion runot kantavat valtavaa painoa näennäisen keveästi. Ne käsittelevät suvereenilla ilmaisulla rakkautta ja eroa, kasvua ja kasvatusta, surua ja iloitsemista, mutta myös runoilijan työkaluja. Ne ovat puhdasta Lapin luontorunoutta: maisema herättää todistajansa taakan ja tarjoaa muotoja tämän muistoille. Samassa tuntuu jälleen, että on jotakin ikuista ja muinaista, jota vasten kaikella hetkelliselläkin on arvonsa." (Kustantaja) 


 

Edelliskerrasta Tomi Kontion ratevassa ja miellyttävässä seurassa on jo vierähtänyt tovi jos toinenkin eli kyseessä oli Elina Warstan kuvittama mainio Koira nimeltä kissa  vuodelta 2015 kommenttina Ihastuttavaa sanataituruutta & hellänherkkää kuvitusta.

Ja sitten sinne tunturien syliin, avaruuteen ja luontoon, jossa ajatus on liitelee vapaana ja pienen ihmisen on hyvä ja tasapainoinen olla, eikä häneltä niin mitään puutu:

 

Kiitos onnesta, jonka minulle annoit
Kiitos surusta.  Ne tekivät minusta elävän.
 
Kiitos niistä vuosista, kun ei ollut oikein 
onnea, eikä surua, kun päivät lävistivät
toisensa, ja odotit, odotit muutosta,
 
kun huiput katosivat sumuun,
kun laaksot peitti harmaus,
ja jänkien yllä syöksähtelivät mäkättävät vuohet.
Juuri niinä harmaina vuosina
opin rakastamaan sinua.

Ja rakastin sinua joka hetki ja yhä.

 

Kaunis ja koskettava kooste, jonka yksittäisiin herkkiin ja oivaltaviin runoihin on helppo sujahtaa  aina uudelleen.  Kontio kietoo lukijansa saumatta mukaan hienoviritteiseen tunnelmaansa ja tarinaansa kuin silkkipaperiin kuljettaen hänet kauas pois arjen yläpuolelle ja samalla siivittäen hänen aatoksiaan ja luoden tilaa   lukijansa omille ajatuksille ja muistoille, sieltä jostain - silloin joskus....

Laatukooste, josta on takuuvarmasti iloksi kaikille meille pohjoisen ystäville ja kairan kiertäjille, niillekin meistä, joille rinkka ei enää selkään istu, ja  tunturitkin on valloitettu sekä kanootilla livuttu pitkin jokia ja järviä sekä uitettu Iso Winkkari Varangin vuonollakin  lahtivalaita ihastellen sekä simppuja saaliiksi saaden...

Näissä positiivisissa, nostagian häiveisissä, rakkaissa muisteluissa on tullut aika kohottaa malja 55-vuotisääpäivän  kunniaksi ja suunnata katse odottavan uteliaana kohti tulevia seikkailuja, päivä kerrallaan...

- Loistimmeko me hämärän läpi, kosketimmeko, yli tyhjien aikojen...

Joka hetki & yhä:

lauantai 12. elokuuta 2023

Val McDermid: "1979" - ex Libris...

 

"1979", Val McDermid, Kustannusosakeyhtiö Otava, 2023, 383 s., suomentanut Marja Luoma.

"Skotlantilaisen rikoskirjallisuuden mestarin ja ykkösbestselleristin 
Val Mc Dermidin teoksia on käännetty yli 40 kielelle ja myyty yli 17 miljoona kappaletta. Hän on voittanut lukuisia merkittäviä kirjallisuuspalkintoja, kuten vuoden parhaalle rikoskirjalle myönnettävän CWA:n Kultaisen tikarin ja 
LA Timesin Vuoden kirja palkinnon." (Lievelehti)

                                                        © Charlotte Graham

 
 "Vuosi 1979 ei ala  Glasgow’ssa  hyvin: sähkökatkokset ja poliittinen sekasorto ovat vasta alkua. Toimittaja Allie Burnsille huonot uutiset ovat kuitenkin mahdollisuus löytää elämänsä juttu. Sanomalehtimaailmaa hallitsevat miehet
ja nuoren kunnianhimoisen naisen on taisteltava saadakseen tekemänsä työn omiin nimiinsä

Murtautuakseen ulos naistoimittajan ahtaasta muotista Allie yhdistää voimansa kollegansa Danny Sullivanin kanssa. Kaksikko pääsee jopa suunnitteilla olevan terrori-iskun jäljille. Mutta sitten tutkivasta journalismista tulee hyvin henkilökohtaista" (Takakansi)

 

 

Val McDermid on jostain syystä jäänyt itseltäni katveeseen, joten nyt oli korkea aika tämän teoksen esittelyn innoittamana  tarttua tähän uutukaiseen, 
jonka päähenkilönä on miesten maailmassa eteenpäin sisulla ja tarmokkuudella taisteleva, sympaattinen, Daily Clarion lehden toimittaja Allie Burns. 
Toimittajan työ houkutteli minuakin aikanaan, mutta jäi silkaksi haaveeksi...
 
Danny: - Journalismi oli muhinut hänen aivoissaan kuin virus alusta saakka. 
 Hän ei voinut vastustaa tarinan vetovoimaa. Eikä kannattanut kieltää sitäkään, että hänessä oli kunnianhimoa, joka antoi virtaa. Sellaista yhdistelmää vastaan oli turha yrittää hangoitella. Jos tarinan perään oli mahdollista lähteä tänään, 
turha sitä oli siirtää huomiseksi.

Allie:  - Ensimmäistä kertaa toimittajanurallaan Allie ymmärsi, minkälainen voima uhkailulla oli. Kokemus oli hänelle uusi. Hän oli joskus tuntenut olonsa haavoittuvaiseksi, mutta se oli aina ollut hänen mielkuvituksensa aikaansaannoksia: askelten kaikua pimeällä kadulla, selittämättömiä ääniä keskellä yötä, jonkun humalaisen mulkoilua juhlissa. Tämä oli kuitenkin toista. Tässä oli toden tuntu.                     

 -  Aikeet terrorisoida Skotlantia sarjalla pommiattentaatteja saatiin  estettyä
 Daily Clarionin pelottoman tutkimuksen ansiosta. Säälimätön joukkio riippumattomia nationalisteja juonitteli yhdessä IRA:n kanssa tuodakseen kauhua Skotlannin kaduille tarkoituksenaan siirtää itsenäisyyskysymys väkisin esityslistan kärkeen.
 
Allien ja Dannyn kulinaristista ja värikästä sanailua liha-perunapadan  äärellä :   
Jos tuoksu ei tunkeudu  sydämeen kuin karvainen toukka, olet pahassa pulassa.

Positiivisesti täyteläinen, useita elementtejä kuten toimittajantyötä, perhesuhteita, poliittista ja historiallista taustaa tarjoava dekkari. Teos, josta ei kulinaristisin termein ja kuten taitamattomampien kokkien kyseessä ollessa olisi käynyt, suinkaan tullut ns. sekametelisoppaa vaan kiiltävä kiisseli, upea mielenkiinnon alusta loppuun asti ylläpitävä ehsottomasti vuoden parhaimmistoon lukeutuva genrensä edustaja. Kokonaisuuden kruunaa 
Marja Luoman notkea ja eläväinen käännös!

- Eikö vanha sanonta mene niin, että kaksi ihmistä voi pitää salaisuuden, jos toinen on kuollut?

- Niin hiirten kuin ihmisten parhaat juonet menevät usein vinoon. 
 Hiirelle Robert Burns

Tämän kirjailijan juoni sen sijaan ei toden totta mene vinoon, joten jatkoa kiitos!

Peräänkuuluttaapi:

sunnuntai 6. elokuuta 2023

Kaisu Tuokko: "Kosto" - ex Libris...

"Kosto", Kaisu Tuokko, Kustannusosakeyhtiö; Otava, 209 s.

"Kaisu Tuokko on kotoisin Kristiinankaupungista, eikä tuo Pohjolan helmi ole koskaan päästänyt hänestä irti. Tuokko rakastaa ventovieraiden tarinoita, pikkukaupunkien salaisuuksia, sateisia syysiltoja ja ruotsin kieltä. Hän asuu Helsingissä ja on nimennyt päähenkilönsä isoäitiensä mukaan." (Lievelehti)

 

                                                                 ©  Otava
 
"Rannikkokaupungin idylli rikkoutuu ajassa kiinni olevassa uutuusdekkarissa. Kesä on aivan nurkan takana, kun pikkukaupungin rannikolta löytyy ruumis. 
Pian poliisi saa tutkittavakseen myös toisen järkyttävän tapauksen, ja pahuuden verkko alkaa paljastua. Miten hyvin pienen kaupungin asukkaat itse asiassa tuntevat toisensa - tai edes läheisensä" (Takakansi)



 

Uusi mielenkiintoinen tuttavuus, joten avoimin mielin ottamaan selvää, pitääkö sanonta: kosto elää ja se on suloinen ( johon en muuten usko) paikkansa vai onko se vain urbaanilegenda ja kuinka ihmissuhdeverkostot ja  -viidakot vuosien takaa pelaavat ja muotoutuvat nykytilanteessa jossa välillä Belliniäkin makustellen kohdataan oman ammattikunnan edustajina ja setvitään omien ihmissuhteiden solmulle ajautuneita kiemuroita.

Mats:  -   vihasi riitelyä, hän mieluummin poistui paikalta, kun tunnelma kotona alkoi kiristyä. Sitä oli viime aikoina tapahtunut paljon ja usein silloin, kun he olivat Helenan kanssa kahden. Heidän poikansa Joakim täyttäisi syksyllä 18 vuotta ja kävi kotona lähinnä kääntymässä.

 Mats &  Eevi:  - Mats katseli hetken meren rauhoittavaa liikettä, hörppäsi juomaansa ja etsi sitten Eevin profiilin. Hän katseli tämän kuvia hetken pysähtyen taas kuvan äärelle, jossa Eevi oli ylioppilas.  - Mats katseli kuvaa vuosien takaa ja muisti Eevin tuolta ajalta, jolloin kaikki oli vielä ollut mahdollista. Kun oli ollut vielä he kaksi, yhdessä, nuorina ja rakastuneina.

Mika Aaltolan äskettäin lanseeraama, aikaamme oivasti kuvaava termikin: uhkaähkyinen aikamme saa oman sijansa sisällössä:

Juurinen, Eevin esihenkilö Suupohjan kaiku:   - Hän halusi suuresti rakastamalleen kaupungille pelkkää hyvää, mutta oli valmis avaamaan  myös keskusteluja haasteista ja kipukohdista aina kun siihen oli mahdollisuus. Senkin hän teki kuitenkin hyvin diplomaattisesti eri näkemyksiä kunnioittaen. Eevi oli monesti miettinyt, että Juurisen persoona oli kuin täydellinen vastakohta tämän ajan tahalliselle vastakkainasettelulle, provokaatioille ja nettiraivolle.

Pikkukaupungin tunnelma kaikkine kytkentöineen välittyy vaivatta lukijalle, henkilökaarti on eloisasti kuvattu ja erilaisin luonteenpiirtein varustettu eikä juonen kuljetuskaan takkuile, joten tässäpä on tuoreen oloinen ja omaleimainen sekä ajankohtaisia elementtejä sisältävä kelpo kesädekkari ja esikoinen, josta on hyvä jatkaa!

- Syödä on hyvä, nukkua täytyy ja ilman kavereita ei pärjää....

Näin on:

keskiviikko 2. elokuuta 2023

Pertti Lassila "Jälkisato" - ex Libris...

"Jälkisato". Pentti Lassila, Teos, 2023, 205 s., ulkoasun suunnittelu Camilla Pentti.

Pertti Lassila (s. 1949) on julkaissut viisi kiitettyä romaania, joista Armain aika (Teos, 2015) oli Finlandia-ehdokkaana. Hän on kirjoittanut kirjallisuusarvosteluja Helsingin Sanomiin 1973–2013 ja työskennellyt mm. kustannusjohtajana, tutkijana, yliopisto-opettajana sekä vierailevana professorina Saksassa ja Itävallassa." (Lievelehti)

 

 

                                                             ©Liisa Takala

 

"Viljo ajautuu opiskelemaan kirjallisuutta, koska on aina pitänyt lukemisesta eikä keksi mitä muutakaan hän lukion jälkeen tekisi. Kesätöissä Ahvenanmaalla hän tutustuu kirjailijaan, jonka työ vaikuttaa hauskalta. Viljostakin tulee kirjailija muiden joukkoon, mutta kirjoitettavaa on vähänlaisesti. Vasta petyttyään rakkaudessa hän aavistaa, että hänellä saattaa olla jotain omaa, josta kirjoittaa. Mutta riittävätkö sanat ja lauseet rakkaussuhteessa?" (Takakansi)

 

 

Lassilan kanssa tiemme ristesivät ensi kerran Venetsian  merkeissä (2021) lopputulemana:  Kirjailija kuvaa taitavasti aikakausien yhteiskuntaa ja  arvomaailmaa, ruotii tyylikkäällä tavalla toiveiden, todellisuuden, ajan ja onnen maailmoja sekä ihmisten odotuksia niiden suhteen. Odotusarvo olikin varsin korkealla. Teos kätkee kansiensa väliin kuusi osaa ja 33 lukua.

Viljo, lukemisesta  -  Kirja avautui hieman kankeasti, ja sitten koskematon aukeama oli silmien edessä. Siitä kohosi tuoksu, jossa yhdistyivät paperi, liima ja painomuste. Se oli hyvä tuoksu, jonka saattoi tuntea uudessa vielä lukemattomassa kirjassa, Se haihtui nopeasti, mutta se lupasi jännitystä, iloa ja nautintoa, monenlaisia tunteita, joista ei tiennyt ennen kuin tunkeutui siihen, mitä kirjalla oli annettavanaan.

Niin, tuo kirjojen yksi viehättävyys mielestäni on niiden ominaistuoksu, uusien teosten ja vanhojen kirjojen välinen huikea ero, joka puhuu sanoitta omaa kieltään...

Tyhjien valkoisina hohtavien sivujen ongelmasta:

Viljo  - oli lukenut, että kirjailijat kärsivät toisinaan siitä, ettei kirjoittamisesta tule mitään. Joku yritti parantaa asiaa juopottelemalla, toinen kokeili huumausaineita, kolmas otti avioeron ja neljäs antautui sukupuoliseen hurjasteluun. 

Viljo   - huomasi kärsivänsä samasta vaivasta, vaikkei ollut edes kirjailija, ja se hämmensi. 
Viljo älysi, että hänen halunsa olla kirjailija ei riittänyt. 
Sen sijaan pitäisi uskaltaa ajatella asioita, joita ei oikeastaan ollut halunnut ajatella tai selvittää itselleen, koska ei tiennyt, mitä siitä seuraisi..

Pelkistettyä vaan ei  puisevaa kerrontaa. Tässä uutukaisessaankin Lassila puhuttelee lukijaansa eleettömyydellään. Hänen ikioma tyylinsä puree ja verbaliikka on tyylikästä, jolloin lukukokemuksesta muodostuu rauhallinen ja omaleimainen  sekä erittäin miellyttävä, jota kaikkea Camilla Pentin  kaunis ja ilmaisuvoinen ulkoasu  saumatta ilmentää. 
 
Kokonaisuus on oiva osoitus siitä, ettei kerronta vaadi mitään turhia häröilyjä, revittelyä ja keinotekoista konstailua sanomansa perille tulemiseksi ja ollakseen lukijalleen mieluinen.
 
 - Meidän peili kokoaa mustalta taivaalta tähtien vähäistä valoa, joka ikiaikoja sitten lähti matkaan sieltä, missä ei ole ihmistä eikä hän koskaan ole sinne pääsevä pelkoineen, toiveineen, haluineen ja yrityksineen..

Jälkisatoa mielikseen korjasi: