maanantai 17. helmikuuta 2020

Balcónes ja muuta mukavaa...


Eilen perinteisen reissutavan mukaan  - ja sunnuntainkin  kunniaksi - tuli pistäydyttyä kirkoissa, sytytettyä ei enää ihanan vanhanaikaisesti kynttilöitä, vaan pienet lamput ja jopa kastettua hyppyset vihkiveteen ja tehtyä merkit.
Tämä jälkimmäinen  102- vuotiaaksi asti kotonaan asununeen Naapurintyttömme muistoksikin ja hänen suurta tietomääräänsä ja elämänviisauttansa kunnioittaen. Hän nimittäin huonon kuulonsa vuoksi kuunteli jokasunnuntaiset jumalanpalvelukset täydellä volyymillä, jonka vakuutimme meitä ei häiritsevän, hilpeästi tokaisten: "En minä uskovainen ole, mutta kun ei koskaan tiedä,  - ihan varuiksi:) Kuvat suurenevat tavan mukaan klikkaamalla.








Hurmaavaa ajan patinaa ja kaunista käsityötä:









Ja hyväksi lopuksi  ehdoton, ohutkuorinen, mehukas ja maukas herkkulöytö: KANZI, por favor:




Kanzi Apple (Nicoter) I-II . domestica (B)
Belgiassa jalostettu syyslajike. Hedelmät kookkaita, malto raikkaan imelänhappoinen. Hyvin mehukas. Napahalkaisufiguuri kartiokas, peiteväriä vain osalla hedelmän kuorta. Puu voimakaskasvuinen ja kompakti. Meillä talvenkestävyys heikohko. Taudinkestävyys keskimääräinen. Nykyisin Keski-Euroopassa paljon viljelty moderni kauppalajike. Hyvin runsas- ja säännöllissatoisa.

(taimet.net)




Näissä merkeissä omppuja rouskutellen kotilaakeripuun alla istuskelee:

10 kommenttia:

  1. "En minä uskovainen ole" mutta kirkot ovat ulkomailla kulkiessa tullut katsastettua,kaikki ne pienet jossain Milanon ja Rooman sivukaduilla. Tunnelma on ollut harras ja silloin sytytetiin vielä kynttilät.

    Tuo kanzi on aivan outo minulle, kiitos tietoiskusta. Meillä syödään viimeisiä viime syksyn oman sadon omenia (åkerö) juuri parhaillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin en myöskään ja kotomaassa kirkkoon vain pakon edessä, mutta joku noissa matkan aikaisissa pienissä kyläkappeleissa jonkun kinttupolun päässä vetoaa, eheyttää ja kuin luonnostaan saa sytyttämään ne kynttilät... Vaikka sitten varuiksi.

      Ihanaa, omat omenat vielä teillä, ei sen parempaa. Näitä Kanzeja on kliseisesti kantsinut popsia, en tällaiseen omppuherkkuun ole törmännyt, vaikka omenat ovat aina olleet suosikkejani. Makoisiin rouskuttelemisiin;)

      Poista
  2. Ihania kuvia jälleen, kiitos näiden jakamisesta. Kirkot kuuluvat meidänkin matkaohjelmiin. Teillä taitaakin olla aika pitkä loma. Terveisiä Raumalta, ollaan täällä lapsenvahtikeikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli A ja toivottavasti keikka on poikinut paljon naurua, läheisyyttä ja hyvää mieltä! Sitten kotona huh-huh ja jalat pöydälle antaen iloisen hälinän päässä rauhoittua.

      Kolmen viikon irtiotto, joten loppuviikosta kääntyvät kirsut kohti kotia akut ladattuina ja hyvillä mielin:)

      Poista
  3. Kiva olla matkalla mukana. Kotilaakeripuun alla olisi aika mielenkiintoinen kirjan nimi. Vähän jännitystä saisi, kun laittaisi sen eteen Kuolema kotilaakeripuun alla. Onko tullut luettua jännitystä matkalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai ja mukavaa, että olet viihtynyt:) Hauska idea, ja kyllä siihen jotain jännitysmomenttia olisi oksistoon ympättävä, muutakin kuin mustarastaita huiluineen...

      Hotellin kirjastosta, kyllä: Ed McBainin hersyvää kyttähuumoria, Frimanssonin Pimeyden jäljet, Shieldsin Kaiken keskellä Mary Swann oli kiintoisa yllätys ja vielä uusi löydös eli kelpo dekkaristi Ridley Pearsonin Murharovio. Päivälehti El Dia on kuulunut myös ohjelmistoon.

      Poista
  4. Onpa upea kirkko ja niin kauniita kaikki muutkin rakennukset! Kiinnostava myös tuo tietoiskusi kanzista. Aivan uusi tuttavuus minulle. Kyllä siellä on varmasti ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjarakkautta! Täkäläiset kirkot ovat uskomattoman runsaskoristeisia ja vaikuttavia.
      Kaikista puhuttelevimpia ja omimpia ovat kuitenkin ne pienet kappelit, jotka sattumalta löytyvät matkan varsilta.

      Kanzi on mainio, ohutkuorinen ja makoisa tuttavuus ja muutoinkin hedelmät maistuvaisia, kun monissa ei ole pitkiä kuljetusmatkoja kuten pepitosit eli paikalliset pikkubanaanit.
      Olemme viihtyneet hyvin, tämä on toinen koti ja kaupungissahan olemme pitkien talvisiivujen ansiosta asuneet yht. n. pari vuotta ja niinpä on nytkin halittu ja poskisuukoteltu muutamia wanhoja tuttuja. Elikkä uusin voimin ja aattein loppuviikosta kohti kotia ja alkavaa kevättä;)

      Poista
  5. Tuota omenaa olisi mainiota päästä maistelemaan. 🍎

    Hieno järjen ja viisauden siemen tuossa Naapurintytön suhtautumisessa uskontoon. Ehkä sitä tosiaankin kannattaa tankata ihan vain varuiksi. 🙏🏻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensirouskaisu tästä ohutkuorisesta kaunottaresta oli mahtavan herkullinen tällaiselle vannoutuneelle ompunystävälle, hyvä valinta.

      Tämä meille rakkaaksi tullut Naapurintyttö oli uskomaton, pää kuin partaveitsi ja verrattoman tietorikas, suurta sydämensivistystä omaava ihminen. Opin hänltä elämästä ja asenteesta paljon. Joten myös ihan vain varuiksi toimii aina vaan, kun ei koskaan tiedä, eikä se ole mistään/keneltäkään pois:)

      Poista