perjantai 5. huhtikuuta 2019

Sergio Ramírez: "Anteeksianto ja unohdus /Clave de Sol, Catalina y Catalina, Flores oscuras" - ex Libris...


"Anteeksianto ja unohdus ja muita novelleja", Sergio Ramírez, Aviador Kustannus, 2019, 213 s., suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä.

"Sergio  Ramírez  (s.1942) on merkittävämpiä keskiamerikkalaisia nykykirjailijoita, Hän on julkaissut useita palkittuja novellikokoelmia ja romaaneja, joita on käännetty lähes 20 kielelle. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin espanjankielisen kirjallisuuden tärkein huomionosoitus, Cervantes-palkinto." (Lievelehti) Anteeksianto on Ramírezin ensimmäinen suomennettu teos.


                                                           C Jorge Torres

"Mitä tapahtuu, kun rahaton venezuelalaisopiskelija päätyy berliniläisen hienostoperheen joulupukiksi? Tai kun kirjapainotyöntekijä löytää itsessään selvännäkijän, joka aavistaa kaiken paitsi sen, mitä omassa kodissa tapahtuu? Kun köyhät sisarukset raaputtavat arpajaisvoitokseen loistoauton, mikään perheessä ei enää ole ennallaan. Kirjan niminovellissa elokuvaaja löytää vanhasta dokumentista omat vanhempansa ja saa selville salaisuuden."




Jo kuvassa aivan  hurmaavan sympaattisen oloinen Ramírez, uusi tuttavuus mieluisalta espanjankieliseltä alueelta pitää tässä esikoissuomennoksessaan sen, mitä ensivaikutelma lupaa. Kooste sisältää valikoituja, hupaisasti nimettyjä novelleja otsikossa mainituista alkuperäisteoksista sisältäen luvut: Paluu, 
Jouluyö juhlayö, Itke en, Kaliman suuri ja petollinen Messalina, 
Onni on henkäys vain, Metsästysretki, Anteeksianto ja unohdus, Pääkallovaltaistuin, Kukkula ja Keltainen bussi sekä erinomaista jälkeä tehneen suomentajan Jyrki Lappi-Seppälän jälkisanat. Kannen kuva:  Jonna Nisu heijastaa oivasti sisällön valoisaa  henkeä ja antia.

-  Silloin Frau Schleting, joka ei ollut tähän mennessä kiinnittänyt mitään huomiota joulupukkiin, lähestyi nyt häntä. Siitä katastrofi alkoi.
Espanjalainen joulupukki! Que viva Espana!  hän rallatteli iloisesti käsiään läpsyttäen. Ja jostain korkealta - Frau Schleting oli tavattoman kookas nainen - Hän ojensi rannekorujen somistaman pitkän kätensä, puristi teräksenlujasti joulupukin kättä ja istuutui samaan sohvaan niin yllättäen, että hetken pukki pelkäsi rojahtavansa naisen syliin. Rouva heilautti hiuskiehkuran otsaltaan ja alkoi tuijottaa häntä häpeämättömän kiihkeästi samalla kuin puristi samppanjalasin reunaa hampaillaan...

Kirjailijan repertuaariin sisältyvät  kerronnallisen annin,  Wurlitzer-jukeboxin musiikin ja Rapsu-arpojen raaputtelun ynnä isän pojalleen jakamien elämänohjeiden lisäksi myös napakat, dramaattiset loput:

- Silloin yössä kajahtaa laukaus. joka säikyttää katonharjalla parveilevat kyyhkyset. Ne lehahtavat lentoon ja räpistelevät hullun lailla elokuisen tähtitaivaan alla.

Tasapainoisia,  riemastuttavia tunteiden paloa ja alhoa syvää, rytmikkäästi tangonkin tahtiin vilke silmäkulmissa laadittuja, veijarimaisesti verbaliikan riemuvoittosia, siloittelemattomia ja rosoisia kertomuksia. Teksti on rehevää, särmäkkäästi  elämänläheistä ja tempaa lukijansa syleilyynsä.

-  Nainen muistelee kuinka pomo oli eräänä iltana kutsunut hänet katsomaan pysäytyskuvaa, jossa Eigendorf näkyi etualalla yllään Eintracht Braunschweigin pelipaita ja siinä Jägermeister-yrttiliköörin mainos. - Katsohan, hän sanoi, -  pelipaidassa ei ole edes seuran nimeä; siinä vain mainostetaan päihdyttävää juomaa, joka on nuorisolle vahingollista.  - Sellaista on kapitalismi, sihteeri oli todennut painokkaasti.

Nyt kun on tullut kirputeltua kirjojen runsaiden sivumäärien vs sisällön jännitteen suhteen, niin tässä meillä on - toki eri genressä, mutta kuitenkin -  mitä parhain esimerkki siitä, että laadukas kerronta, kompakti sanoma ja sisältö ottavat lukijansa lupaa kysymättä, vievät kauas arjesta pois lennokkaalle matkalle,
jolta palaa virkistyneinen mielin ja nauravin naamoin sekä henkisesti rikkaampana takaisin omaan todellisuuteensa, arjen äärille.
Jatkosuomennokset olisivat toivottavia ja tervetulleita!

 Eximio, - omaa luokkaansa!

-  Onni on hetken henkäys vain...   Juupa-juu,  mutta  Anteeksianto ja unohdus puolestaan toimiva ja  vahvistava elämäntapa:)

Kuinka teoksen parissa  ovat viihtyneet riitta k /Kirjavieköön! ja Kirjarakkautta/Kirjarikas elämäni selviää klikkamaalla. Jälkimmäiselle lämmin kiitokseni tämän aarteen löytämisestä:)

-  Elämä on arvoitus, on valo sokeaa, totuutta ei tavoita, se pakenee. Ruben Dario Ja arvoitukseksi sen sopii puolestani jäädäkin, sillä niillä on ihan oma sijansa elämässä...

Peippoinlaulua ja kevätaurinkoa:


Sergio Ramírez (s. 1942) on merkittävimpiä keskiamerikkalaisia nykykirjailijoita. Hän on julkaissut useita palkittuja novellikokoelmia ja romaaneja, joita on käännetty lähes 20 kielelle. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin espanjankielisen kirjallisuuden tärkein huomionosoitus, Cervantes-palkinto. Jyrki Lappi-Seppälän kääntämä Anteeksianto ja unohdus on Ramírezin ensimmäinen suomennettu teos.

8 kommenttia:

  1. Kiva kun sinäkin löysit tämän teoksen ja pääsit nauttimaan sen suurista tunnekuohuista, dramatiikasta ja värikylläisestä rehevyydestä! Osuvasti kuvaat novellien tunnelmaa tekstissäsi. Jäämme odottelemaan lisää Ramírezia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sinulle tästä helmestä! Harvoin on hykerryttänyt niin paljon, kun näitä novelleja lukiessa, joten innolla odotellaan lisäsuomennoksia. Aurinkoista viikonloppua:)

      Poista
  2. Aivan uusi tuttavuus. Olen kovin huono lukemaan novelleja mutta tämä vaikuttaa tutustumisen arvoiselta.

    Aurinkoista kevätviikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara! Jäin tässä miettimään noita novelleja yleensä; minullakin oli vuosikausien aika, jolloin novellit eivät puraisseet ja olivat tyystin ulkona lukemistosta. Syytä en keksi, miksi!?

      Suositteleminen ei ole ominta aluetta, mutta ehkä kannattaisi antaa Ramírezille mahdollisuus ja tämä kooste sopii hyvin vaikka saarilukemiseksikin...

      Luontotiedote: ens. perhonen liihotteli eilen, mallia sitruuna ja sehän tietää mitä parhainta kesää:)

      Poista
  3. Hienoa että sinäkin ihastuit tähän! Valtavan hieno ja kiinnostava uusi tuttavuus tämä herra Ramírez!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos riitta k, tämä herra sai kyllä lupaa kysymättä sukat makkaralle, toivottavasti jatkoa seuraa!

      Poista
  4. Uusi tuttavuus, kiitos :)
    Joskus mietin, että kokeileeko kirjailijat aina noita juttuja mistä kirjoittavat esim. kuin puristi shamppanjalasin reunaa hampaillaan... Minä jään aina tuollaisen äärelle miettimään, että miten minä purisin shamppanjalasin reunaa, ei onnistu tod. Ensinnäkin lasit ovat kapeita ja jos ovat leveämpiä niin ainakin minun nenä olisi lasin sisällä tai sitten leuka. Tällaisiin blondimietteisiin pysähdyin tällä kertaa ja toivotan mitä aurinkoisinta kevätviikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja voi Mai hersyvää kommenttiasi, jota lukiessa tunsin omatkin hampaani lasin reunaa jyrsimässä, narskista vaan:)
      Leppoisaa sunnuntaipäivää: paistakoon aurinko ja viserrelkööt peipot iloksesi!

      Poista