lauantai 26. elokuuta 2017

Eka Kurniawan: "Kauneus on kirous/Cantile Itu Luka" - ex Libris...



"Kauneus on kirous", Eka Kurniawan, Gummerus Kustannus Oy, 2017, 495 s., Annie Tuckerin englanninninnoksesta suomentanut Jaana Kapari-Jatta.

"Indonesialainen Eka Kurniawan  syntyi Tasikmalayassa Länsi-Jaavalla vuonna 1975. Hän opiskeli filosofiaa Gadjah Madan yliopistossa Yogyartassa.
Lukuisia romaaneja ja novelleja julkaisseesta Kurniawanista on nopeasti tullut yksi Indonesian harvoja vaikutusvaltaisia kirjailijoita. ( Jakarta Post ).
Muiden muassa Publishers Weekly ja Guardian valitsivat Kurniawanin kansainvälisen läpimurtoromaanin Kauneus on kirous yhdeksi vuoden parhaista kirjoista. Huikeat arviot saanut teos julkaistaan 35 kielellä. Kurniawan oli vuonna 2016 ehdolla kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi romaanillaan Man Tiger." (Lievelehti)



Suurempaa kirousta ei ole kuin synnyttää kauniita tyttöjä maailmaan,
 jossa miehet ovat häijyjä kiimaisia koiria...

"Näin toteaa Halimundan maineikkain prostituoitu Dewi Ayu saatuaan jälleen tyttären ja kietoutuu käärinliinaan ryhtyen odottamaan kuolemaa. Kahdenkymmenenyhden vuoden kuluttua hän nousee haudastaan kohtaamaan maailman, jossa hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat eläneet väkivallan, hulluuden, himon ja sydänsurujen täyteistä elämää. Kaikki he ovat henkeäsalpaavan kauniita - paitsi yksi, jonka rujous on vertaansa vailla.
Hänen nimensä on kauneus." (Takakansi)

Eka Kurniawan on ensituttavuus indonesialaiseen kirjallisuuteen ja taustoittavien alkusanojen jälkeen sai oitis sukeltamaan tiedon perään  Indonesian monivaiheiseen historiaan, erilaisiin uskontokuntiin, maantieteeseen ja luontoon sekä asemaan maailmanpolitiikan kartalla etc.  Maan kansallinen tunnuslause (Wikipedia) :  Bhinneka Tunggal Ika   ("erilaisuudessaan yhtenäinen", kirjaimellisesti "monta, silti yksi"), ilmentää jo itsessään  monimuotoisuutta.
Tämä motto kuvaa yhtälailla mainiosti Kurniawan teoksen sisältöä sen kaikessa runsaudessa ja värikylläisyydessä.

- He ymmärsivät, että sota oli hyvin lähellä, hiipi kuin lisko ruohikossa, peitti hitaasti mutta varmasti maan kasvot verellä ja hylsyillä. Dewi Ayun ehdotus alkoi tuntua profetialta, vaikka heitä eivät lähestyneetkään saksalaiset vaan japanilaiset joukot. Kuin tiikeri, joka ruikkii reviiriään laajemmaksi. japani veti nousevan auringon lipun tankoon liehumaan ensin Filippiineillä, ja sitten se yhtäkkiä liehui jo Singaporessakin...

                                                        © Muhammad Fadli



 -  "Sinäkö rakastat rujoa naista?" "Niin." "Miksi?" Koska kysymykseen "miksi" on aina vaikea vastata, hän ei vastannut siihen. Hän olisi osannut helpostikin vastata kysymykseen "miten". Todistaakseen rakkautensa hän hyväili tyttöä edelleen, 
ei välittänyt tämän rumuudesta, vastenmielisyydestä, hirvittävyydestä. 
Kaikki sujui hyvin, hän oli löytänyt elämäänsä ilon, jonka vertaista ei ollut ennen kokenut...

No voihan sakramenskatun tasakäpälä, mikä hämmästyttävä lataus!
Kurniawan on luonut immersoivan ja sympatioita virittelevän teoksen, joka tempaisi lupaa kysymättä mukaansa uppo-oudoille vesille ja tapahtumavyyhtien sisuksiin. Mielikuvitusta ruokkivaa, positiivisesti ambivalenttia, pidäkkeetöntä, ronskia vaan ei härskiä, kaunista ja hersyvää kerronnallista karnevaalia.
Historiaa, uskontoja,politiikkaa, yhteiskunnallisia valtasuhteita, värikkäitä ihmiskohtaloita sotimisten jaloissa, rohkeita ja reheviä persoonallisuuksia, viiltoja ja sivalluksia herkkyyttä ja lempeyttä unohtamatta.  Monta elementtiä,  yksi kirja. Tukuisa, antoisa ja hauska matka, jolle kannatti lähteä!

- ... sillä vaeltava ritari ilman rakastettua on kuin lehdetön ja hedelmätön puu tai kuin ruumis ilman sielua. Miquel de Cervantes, Don Quijote.

Meillä on selfiet ja belfiet ja silikonitälläykset sekä botoxit, ynnä photoshoppaus ja muut metkutukset. Hyvä kysymys etenkin tässä ulkonäköorientoituneessa ja -painotteisessa maailmanmenossa: onko kauneus kirous?  Onko se katsojan silmissä? Mitä kauneus on ja sisällään pitää? Millainen ihminen on kaunis? Vai onko se Michelangelon sanoin kaiken turhan poistamista?

Kuinka Tekstiluolan Tuomas Kurniavanin kera Indonesiassa  viihtyi selviää klikkaamalla:)


Kaunista viikonloppua:

9 kommenttia:

  1. Hei Aune Koskiniemi ja isosti tervetuloa mukaan lukusille; toivon, että viihdyt näillä poluilla:)

    VastaaPoista
  2. Tämä on ihan uusi tuttavuus, vaikuttava. On syytä ottaa lukulistalleni, kiitos arviostasi, aina on kiintoisaa löytää jotain erilaista.

    Ps. Minusta kauneus on yleensä katsojan silmässä. Kaikki eivät näe yhtä hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara ja kauneuden olemuksesta samaa mieltä:)
      Tässä kiinnosti - nimestä huolimatta - erityisesti indonesialaisuus vieraudessaan ja kättely Kurniawanin kanssa.

      Poista
  3. Kiitos mukavasta uusia näkökulmia avaavasta bloggauksesta. Olen miettinyt tätä kirjaa ja juuri tuo kauneus ja sen käsittely on estellyt varaamasta sitä luettavaksi. Alkaako se ärsyttään ja onko sen käsittely liiallista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Mai, ilo on puolellani:) Harmi kyllä tässä juuri tuo kirjan nimi ja miksei myös tuo maineikkaan prostituoidun esillenosto aiheuttivat ensin otsanrypistelyjä, humppa-hömppä kun ei kiinnosta, mutta sulavasti ne huomaamatta lukiessa silenivät...

      Poista
  4. Hain tämän juuri tänään kirjaston varaushyllystä, ja varausjono hönkii niskaan, joten pitää alkaa lukuhommiin. Kuulostaa tosi hyvältä arviosi mukaan. :) Varasin kirjan lähinnä uteliaisuudesta, kun indonesialaista kirjallisuutta ei liiemmin ole ollut tarjolla suomeksi käännettynä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tosiaan ole ollut tyrkyllä ja juuri se oli kimmoke tarttua tähän kiroukseen. Samalla tuli tutkittua Indonesian vaiherikasta historiaa laajemmaltikin ja uusi kirjailija ja asiatieto on aina innostavaa. Muukavia lukuhetkiä Sinulle:)

      Poista
  5. Nyt alkoi kiinnostaa! Erittäin tärkeä aihe ja lisäkiinnostusta virittää indonesia. Laitan nimen muistettavien kirjailijanimien listalleni. Kiitos! :)

    VastaaPoista
  6. Indonesia tuntemattomampana maana herätti omankin kiinnostukseni ja teos oli ensikosketus tuon maalaiseen kirjailijaan, mikä aina innostaa. Tässä oli monia eri elementtejä, joiden yhdistamisessä hyväksi lukukokemukseksi kirjailuja onnistuu mallikkaasti:)

    VastaaPoista