"Laulu rakkaudesta ja muita runoja", Eeva Kilpi, WSOY 2024, ensimmäinen painos ilmestyi 1972.
Eeva Kilpi
(s.1928), tämä Hiitolassa Laatokan Karjalassa syntynyt iloinen ja
elämänmyönteinen ikuinen evakkotyttö ei juuri enempiä esittelyjä kaipaa,
mutta halutessasi saat lisätietoja vahvennusta klikkaamalla:)
Tämä kooste on hänen esikoisrunokokoelmansa.
©Veikko Somerpuro
"Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja ilmestyi vuonna 1972. Se sisältää lukuisia usein siteerattuja ikisuosikkeja.
Laulu rakkaudesta ja muita runoja käsittelee
aiheita, jotka kulkevat läpi kirjailijan tuotannon: naiseus, rakkaus,
taiteilijuus, rauha, luonto, yksinäisyys.
Raskas ja keveä, arkinen ja
ajaton punoutuvat yhteen unohtumattomina säkeinä:
Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun." (WSOY)
Eeva Kilpi on ollut siitä pitäen, kun hänet Tätini, toisen evakkotytön, ansiosta löysin yksi ikisuosikeistani kautta vuosikymmenten ja hänen tuotantonsa pariin on tullut aina uudelleen palattua. Edellisen kerran nautin hänen seurastaan teoksen Elämää kaikki päivät (2020) parissa todeten: Kilven omaama luonnon-
ja ihmisläheisyys, "elämän evakkous" ja halu ymmärtää asioita ovat
hänen ehdottomia ja läpi koko tuotannon kulkevia vahvuuksiaan...
Tämä kooste sisältää kaksi lukua ja osion Laulelmia. Ja ei kuin makustelemaan ja nauttimaan:
- Ajattele,
minä sanoin sillä hetkellä kun olin varma,
me sovimme yhteen
Niin, hän sanoi. Oi että me tavattiin.
Loput minä muistan.
-Yhtäkkiä näen ikkunassa peilikuvani:
jalat pöydällä, kädessä kirja,
mukavannäköinen asento.
Ja se hymyilee.
Minä vilpittömästi kadehdin sitä.
Ja hyväksi lopuksi kirjallisuutta harrastavan, rakkaan tätini suosikkisitaatti, useasti lohdukseen viljelemä poiminta, joka muistuu aina mieleeni häntä kaipauksella ja suurella lämmöllä sekä kiitollisuudella ajatellessani ja muistaessani:
- Mie rakastin sinnuu kuule silloin
ja taijan rakastaa vieläkin,
kun elämän evakkona
yhä maailmalla kuljeksin....
Vastikään ilmestyi uusin teos nimeltään "Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä", Se meni oitis varaukseen ja odotan suurella uteliaisuudella ja mielenkiinnolla varmana antoisista lukutuokioista!
Upeaa, juhlat siis jatkukoon:
Eeva Kilven tuotantoa pitäisi ottaa vielä enemmän haltuun. Evakkokokemus on aika voimakas isovanhempani olivat evakoita,ja se kyllä on lyönyt leiman minuunkiin,ei niin että haikailisin vanhoja vaan ymmärrykseen siitä, että maailmanpoliitiikka voi heittää haasteita eteen ja pitää pärjätä uusissa ympäristöissä.
VastaaPoistaOmat ja Kanssakulkijan suvut ovat Karjalasta kotoisin ja sekä heidän henkinen perintönsä että positiivinen ajatusmallinsa selviytymisestä ovat pitkälti muovanneet meidän kummankin ajatusmaailmaa ja asennetta elämää kohtaan juuri sillä tavalla kuin osuvasti omaasi yllä avaat eli ei katkeruutta vaan lujaa tahtoa selviytyä malliin tästäkin mennään. Kiitos heidän resilienssiä löytyy. Varmasti se on myös vahvuus nykymaailman myllerryksessä ja sekasorrossa...
PoistaArvostankin paljon Eeva Kilven valoisaa asennetta ja hänen tapaansa avata sitä sekä ajatusmaailmansa luontosuhteensa ym. suhteen.
Kiitos mukavasta kommentistasi ja mainiota viikonloppua takatalvesta huolimatta!!
Itse olen täysin hämäläinen molempien vanhempien puolelta. Mutta silti Eeva Kilpi on yksi eniten pitämäni kotimaisista runoilijoista.
VastaaPoistaTuo -70 luvun kirja hieman kellastuvine lehtineen on tallessa, sieltä alkoi tutustumiseni tähän oivaan kirjailija/runoilijaan. Ja matka on jatkunut kirja kirjalta.
Kiitos Cara, Ihanat kellastuneet lehdet kertovat kirjahyllyjemme todellisista aarteista:)
PoistaTärkeää on psykologi Pirkko Lahden mukaan se, että ihmisellä on juuret ja siivet, ihminen on sinut itsensä kanssa. Tämä heijastuu mielestäni lukijalle oivasti Kilven tuotannossa kauttaaltaan. Eipä ole hänen seurassaan vuosikymmenten varrella tullut pettymystä vastaan, joten uteliaana odotan uusinta teosta kirjastosta.
Mukavaa viikonlopun jatkoa vaihtelevassa kelissä kevättä kohden:)
Ai että sattui somasti kun juuri kaipasin jotain runollista suomalaista esitystä. Jäi kytemään siitä kun tuttuni sanoi tänään menevänsä katsomaan Seela Sellaa teatteriin 🥰 Hassua sinänsä että minulla soi juuri täällä persialainen musiikki kun huomasin postauksesi. 😀 Ihana sekoitus.
VastaaPoistaNo, jopas sattui somasti:)
PoistaSeela Sella edustaa näyttämötaiteen puolella samaa, mitä Kilpi kirjallisuuden. Olimme joskus vuosia sitten katsomassa muistaakseni esitystä "Seela Sella seisallaan" ja kun hän lopetti esityksensä seisten yksin hämärällä näyttämöllä laulaen "Ei ole muuta antaa, kuin tämä rakkauteni" pönötti täysi salillinen meitä katsojia pitkän tovin hipihiljaa, nousi varovasti seisomaan ja sitten alkoivat aplodit, joille ei ollut tulla loppua; ainutkertainen tunnelma ja kokemus!!
Kiitos kommentistasi suloista, sekoituksellista sunnuntaita!
Eeva Kilpi on ihana! Pitäisi käydä tuotantoa läpi enemmän, en ole vieläkään lukenut yhtäkään romaania häneltä. Tuo uutuuskirja kiinnostaa paljon.
VastaaPoistaKiitos Anki! Positiivisesti: se, mikä ei ole takanapäin, saattaa olla edessäpäin ja tuo uutuuskirja on herättänyt paljon sekä mielenkiintoa että ihastusta, joten mainio ja antoisa lukukokemus siltäkin osin lienee tulossa...
PoistaIhanalta kuulostaa. Blogiaikana olen postannut vain Eeva Kilven novellikirjan Noidanlukko. Evakkokarjalaisuus on yksi vahvoista aiheista Kilven tuotannossa.
VastaaPoistaTakatalvi tuli, mutta ei valiteta. Kyllä se kesä on tullut joka vuosi :)
Kiitos Mai! Jep, tässäpä meille Kilven ystäville teos, jota muutamista arvioista päätellen kannattaa odottaa.
PoistaEihän me tytöt valiteta eikä lannistuta vaikka hyinen tuuli ja valkea maa uskoa koettelevatkin, sillä kuten toteat, kevät ja kesä ovat voittajia tässä kisassa!