"Joel Kuortti ja Jukka-Pekka Pietiäinen heittäytyivät tähän haasteeseen. He halusivat ottaa listansa pohjaksi kaikki tietokirjallisuuden lajityypit: tietosanakirjat ja muut hakuteokset, tutkimukset, oppaat ja oppimateriaalit, lasten ja nuorten tietokirjat, pamfletit, historiikit, luontokirjat ja niin edelleen. Pitkien pohdintojen jälkeen syntyi teos 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa, joka osoittaa, kuinka hienoja tietokirjoja Suomessa on vuosisatojen aikana ilmestynyt.Kirjat esitellään osana omaa aikaansa, joten 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa on myös katsaus Suomen historiaan.
Listalle pääsyyn on saattanut vaikuttaa kirjan merkitys keskustelunavaajana, se on voinut olla alansa ensimmäinen teos, siitä on saattanut tulla kansainvälinen klassikko, se on saattanut merkittävällä tavalla vaikuttaa suomalaisten arkeen ja elämään. Tämä sadan kirjan luettelo on luonnollisesti subjektiivinen. Kuortti ja Pietiäinen haluavat houkutella lukijat pohtimaan ja keskustelemaan. Löytyykö oman hyllysi merkittävin suomalainen tietokirja tästä teoksesta?" ((Paasilinna)
Kyllä vaan: huushollista löytyvät ne nyt kuulemma pannaan julistetut, sisustusmuodista poisuljetut pölypesät, kirjahyllyt, jotka myös paikoillan pysyvät, samoin kuin esim. Rautavaaran "Miten luonto parantaa", Anto Leikolan, Juhani Lokin jaTorsten Stjernbergin "Taiteilijaveljekset von Wright",
Liisa Keltinkangas-Järvisen "Hyvä itsetunto" ja Esko Valtaojan "Kotona maailmankaikkeudessa." Keltinkangas-Järvisen ja Valtaojan kirjallinen tuotanto on kaikkinensa kiehtova ja innostava.
Näistä sadasta 21 teosta on tullut luettua, joten monta mukavaa uutta tuttavuutta poiki nyt kyseinen luvun alla ollut satasen setti.
Tämä tietokirjateos on varsin mielenkiintoinen jo laajan sisällöllisen kavalkadinsa vuoksi,
jonka se tarjoaa luontevasti opusten ikäjärjestyksessä. Jokaisen kirjan kohdalla on lyhyesti esitelty sen kirjoittaja, ytimekkäästi itse teos varustettuna kirjoittajien kommentein ja asianmukaisin lähdeviittein.
Lukukokemukset ja teosten rankkaus ovat varsin subjektiivisia, tilannekohtaisia ja muuttuvia elementtejä pitkässä lukuhistoriassa. Kirjoittajakaksikko toteaakin: "Tämä on ollut mielenkiintoinen löytöretki. Halusimme välttää ryppyotsaiasuutta." Tässä on myös onnistuttu: lukijana koin sekä odottamisen ja yllättymisen että oivaltamisen ja löytämisen iloa!
Tässä numero 2:n terveiset, jotka täten edelleenlähetän Arkadianmäen suuntaan:
"Michael Wexionius (Gyldenstolpe): "Discursus politicus de prudentia: tum legislatoriâ tum politicâ seu civili, Deo ter opt. maximo benign annuente. Petrus Wald 1642 ja ne kuuluvat näin:
"Hän määrittelee poliittisen prudentian viisaudeksi ja varovaisuudeksi, joka pyrkii toimimaan hyveellisesti valtion ja kansan parhaaksi. Lainsäätäjän ohjenuoraksi hän esittää oikeudenmukaisuuden, hyödyllisyyden, toteuttamiskelpoisuuden, yhdenmukaisuuden jumalallisen ja luonnollisen oikeuden kanssa, selkeyden ja lyhyyden: lait olkoot harvoja mutta sisältäkööt monia asioita."
Ja jatkaa: "Verum prudentia nobis est honestrum, veronum & utilium perspicientia ad hominum salutem directa eli me ymmärrämme viisaudella ihmisten hyväksi käytettyä tietoa siitä, mikä on kunniallista, totta ja hyödyllistä."
Topakoita teesejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti