HeVi

klo9.50 / 20,2 / 59% / typötyyntä ja täyspilvistä.

HeVi-osastolla ollaan testattu ekana tututjutut: isot tummat ja vaaleat rypäleet hurjan mehukkaita, ne snadimmat vihreät maukkaan korinttisenmakuisia. Hurraa, nyt löytyy myös nameja pikkubanskuja, taanna vuosina viljelijät ovat roudanneet ne kaikki kaatopaikalle, kun myyntihinta on jäänyt liian vaatimattomaksi. Granaattiomenoiden ja Sharon/Kaki/Persimonin, äärest' kelvollisia, maistin jälkeen, jatkoimme Andien ylänkömailta kotoisin olevan Chrimoyan, Kermaomenan (koostumus hiukka kuin banaanin, melonimaiset mustat, isohkot ja kovat siemenet) lusikoinnin kautta Afrikkaa kotimaanaan pitävään Kiwanoon, Sarvimeloniin; keltainen piikkisikamainen tapaus, jossa vihreä kurkkumainen sisus. Kaikki edellämainitut ovat päässeet arpajaisissa jatkoon, Tamarillosta, Puutomatista, niin Perusta kuin onkin, emme perusta. Yksi ns. UFO:kin tuli testattua, vihreä nyppypintainen kiehtovankavala lurjus, joka löytyi kyllä He-osastosta, mutta ei yllätys-yllätys halkaistuna taipunut lusikalle, hyvä kun edes puukolla/veitsellä rouskutellen maistettavaksi. Vissiin ihan kelpo keittojuures, tämä maksutestiimme luikertelija, jotain selleri-palsternakkaosiosta.

Finanssiosastolta: mielestämme upouusi ja täkäläiseen kulttuuriinkin outo piirre on se, että vaikka ulkoruokailussa Vaari alvariinsa hoitaa ateriatilauksen ja pyytää laskun, se poikkeuksetta mahdollisinee selityksineen tarjoillaan minulle. Sirosti, mutta hyljeksien kuin tilkkatunkkaista Wettexiä, ojennan kainosti hymyillen pientä lautasta tai kippoa edelleen Vaarin ulottuville toimenpiteitä varten...

Sielukas-silmäpäivä oli eilen ja voihan vitsit: Vaarin edellä oli viiden nuoren ryhmä, joista yksi lottosi 300:lla ja loput 200:lla ja Vaari kun oikein oli päättänyt asettaa korkean 8,-:n satsauksen tällä kertaa. Kuuluisivatko nämä sitten tähän Ni-Ni-joukkoon (ni trabajo - ni estudia, joita 17 - 25 vuotiaista on peräti parisenkymmentä huolestuttavaa  %:ia), mene & tiedä.
Domingot: