Sigurður Pálsson: "Runon ääntä etsimässä" - ex Libris...

"Runon ääntä etsimässä", Sigurður Pálsson, Kustannusliike Parkko, 2021, suomentanut Tapio Koivukari.

"Sigurður Pálsson (1948–2017) oli Islannin sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä ja omaperäisimpiä runoilijoita. Vaikka näin voidaan sanoa monesta muustakin hänen aikalaisestaan, vain yksi oli Sigurður Pálsson.  

Hän toimi elämänsä aikana teatteriohjaajana ja opettajana ja kirjoitti runojen lisäksi näytelmiä, romaaneja ja oivaltavia muistelmateoksia" (Takakansi) 

"Tapio Koivukari  jatkaa tällä käännöksellä  työtään islantilaisen kirjallisuuden suomentajana. Teos esittelee urbaanin runoilijan, jonka hauskat ja oivaltavat runot esittelevät kokonaan uuden puolen islantilaisesta runoudesta." (Takakansi)

 

                                                             ©Forlagið
 

"Osa  Pálssonin runoista on kuin pieniä tarinoita, toiset taas pohtivia tai leikitteleviä. Niistä voi kuulla hiljaista ihmettelyä elämän mysteerien edessä, joissakin nousee melkein pastorin tai  opettajan neuvova sormi, mutta monissa teksteissä runoilija kysyy oikeudenmukaisuuden perään." (Takakansi) 

 

Useasti on tilanteita, joissa mieluusti hakeutuu runojen pariin, ääntä etsimään. Islantilainen kirjallisuus kiehtoo, ja tämä oli itselleni ensitilaisuus  tutustua myös sikäläisen runoilijan mielenmaisemaan ja antiin, joten ensin  teoksen houkuttelevasti nimettyyn sisällykseen vv. 1975 - 2016:

 

Esipuhe, Runot keinuvat keinulaudalla, Runot surmaavat miehiä,  Runo tien rakennus, Runot asuttivat maata, Runot lumosivat miehiä,  Runot ottivat vallan, Runonuorallatanssi, Runosotalaiva, Runosäepeli, Runoajantaju, Runoaikavaunu, Runoenergiakenttä, Runoenergiantarve, Runot muistavat äänen, Hyvät läsnäolijat, Sigurður Pálssonin tuotanto ja Sisällys  ja sitten runsaudenpulan aiheuttaman vaikean valinnan kautta makupaloihin:

 

Valkoinen kirkkaus

Lumi vapauttaa unet

kätköistään lumi lankeava

uusi

vapauttaa kätköistään

 

Elämää turvaa maa

Elämää turvaa valkea kirkkaus

tänä lokakuun aamuna

 

Valkea maa näkee unta

samaa  unta kuin me

minä ja ystävättäreni

unta joka saa selityksensä

vasta keväällä.

 

 

Kustannustehokas auringonpaiste

Auringonpaiste

ihana kustannustehokas auringonpaiste!

 

Menneisyyden haamut

on paras palauttaa mieleen

kirkkaassa auringonpaisteessa

haastaa  ne kohtaamaan

viivyttää oikein

 

Totta kai ne tulevat

(Nehän ovat tolloja

koko joukko)

mutta ne eivät pärjää

olosuhteet eivät ole niille eduksi.

 

Eivätkä ne löydä enää

tunkkaisiin kotikoloihinsa

 

Auringonpaiste

ihana kustannustehokas auringonpaiste.

 

Sanotaan, että harjoitus tekee mestarin, eikä yrittänyttä laiteta, joten hyväksi lopuksi:

 

Muutamia tapahtumarunouden käytännön harjoituksia: 

2. - Mene Reykjavikin pääpostiin ja pyydä kahden hengen  huonetta kylpyammeella. Mainitse, että puhelinta ei sitä vastoin tarvita. 

Ihmettele, ettei huoneessa ole kylpyammetta jos postineiti sanoo, ettei häneltä saa huoneita... 

 

4. - Mene Hôtel Borgiin ja istuudu ravintolasaliin. Tarjoilijan tultua pyydä oikeudenmukaisuutta. Jos tarjoilija sanoo, ettei sitä ole saatavilla, tulee osoittaa Johannes Josefssonin muotokuvaa ja haastaa tarjoilija painiotteluun.

- Poliisin tullessa tulee heiluttaa  Sigurður Pálssonin runokirjaa todisteeksi siitä, että tämä kaikki on tehty ihan kirjan mukaan...,

Islannissa on jotain määrittelemättömän kiehtovaa ja sadunomaista ja sitä samaa tarjoaa lukijalleen myös sikäläinen kirjallisuus! Tämä teos onkin mainio uutuus vahvalta laatudekkareita tarjoilleelta islantilaisrintamalta: herkullinen ja täyteläinen sekä raikas kooste, joka on oikea runsaudensarvi aihekokonaisuudeltaan. 

Ainoa miinus tulee ulkoasusta sikäli, että vaaleahko ja fonttikooltaan pieni teksti aiheutti ei luki- mutta lukuvaikeuksia kaltaiselleni ikänäön omaavaalle, varttuneemmalle lukijalle, vaikkakin lukulasit ovat ajantasaiset.

Mutta Pálssonin pariin ajatusmaailmoineen ja luontorunoineen solahti vaivattomasti  kuin vilukissa linnunmaidon lämpöiseen kesäjärveen, anti oli nautinnollista ja oivaltavaa, sanalla sanoen hykerryttävää!!

Jos ei tästä teoksesta runon ääntä löydä, se olisi pienoinen ihme ja enpä keksi parempaa tapaa päättää kuluvaa kirjavuotta kuin juuri tämän käsiini osuneen islantilaisuuden innoittaman uutuuskoosteen parissa, josta seikasta kirjailijalle ja kääntäjälle sekä kustantamolle

suurkiitokset: