"Vapaus", Arne Dahl, Into Kustannus, 2020, 374 s., suomentanut Kari Koski.
Arne Dahl (s.1963) on yksi Pohjoismaiden arvostetuimmista rikoskirjailijoisa. Dahlin palkitut kirjat ovat kiihdyttäneet bestsellerlistoille niin Ruotsissa, Suomessa, Saksassa kuin Tanskassa. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin arvostettu European Crime Fiction Star Award.
Dahlin rikosromaaneja on myyty yhteensä yli neljä miljoonaa kappaletta ja käännetty yli 30 kielelle. Sympaattinen supertähti, kirjailija, kriitikko ja toimittaja Arne Dahl asuu Tukholmassa." (Lievelehti)
©Sara Arnald
"Sam Berger on murtunut mies. Hänen taisteluparinsa Molly Blom on lähtenyt omille teilleen parin yhteinen lapsi kohdussaan. Bergerin elämä on täydessä umpisolmussa, ja hän elättää itsensä setvimällä pikkunilkkien vakuutuspetoksia.
Antelias ja äärimmäisen arvoituksellinen toimeksianto muuttaa kaiken.
Nainen nimeltä Nadja on kidnapattu, ja hänen terapeuttinsa pyytää Bergeriltä apua. Aikaa on vain kolme vuorokautta.
Jahti johdattaa Bergerin ihmiskaupan ja Venäjän mafian jäljille, mutta pian ovat vaarassa muutkin kuin Nadja. Kun ihmishenki ja vapaus ovat myytävänä,
hintakin on julma." (Takakansi)
Siinä, missä topakka tutkijakolmikko Berger, Blom ja Deer ovat aiemmin pyörineet tuulisissa paikoissa, lukijana Arne Dahlin hyvässä seurassa on tullut uiduksi monissa vesissä, edellisen kerran Äkkisyvässä, 2019 .
Tässä uutukaisessa alkuasetelmana efektiivinen ja reipas triomme on hajallaan, kallella kypärin haavojaan nuolemassa ja turhautumiaan purkamassa sekä itseään kokoamassa, joten synkistellen startataan ja kello käydä raksuttaa...
Sam Berger: -Oli yksin. Oli yö. Tiilessä viipyilevä kesän lämpö poltteli hänen selkäänsä, kun hän kurkisti talon taakse. Pensasaidan yli hän näki kauempana sijaitsevan naapuritalon. Siellä se itsekseen kukkulalla, metsikön takana, tummempana kuin itse yö. Oli vuodenajoista valoisin. Yö ei kestänyt kuin pari tuntia. Mutta hän tarvitsi pimeyttä. Totuus oli pimeydessä...
Desiré Rosenkvist: - Sillä hetkellä kun rikoskomisario Desiré Rosenkvist kohtasi katseen, hän muuttui Deeriksi. Se ei suinkaan tapahtunut luonnostaan.
Oli kulunut yli puoli vuotta siitä, kun heidän tiensä olivat eronneet dramaattisissa merkeissä. Kumpikaan ei ollut yrittänyt ottaa yhteyttä toiseen. Silti hän oli aavistanut muuttuvansa vielä Deeriksi. Pelännyt? Ei, vaan aavistanut.
Ehkä toivonutkin..
Teoksessa on vinkeästi kaksiosaisuuden makua ikäänkuin Dahl olisi lähtenyt liikkeelle herkällä vaihteella, sordiinolla kuin viritelläkseen ja sitten vaihtanut vaivihkaa portaattomasti toisen ärhäkämmän vaihteen, cresendon moottoriinsa; kekseliäs ja toimiva veto!
Molly Blom: - Puolentoista kuukauden miettimisajan jälkeen. Se oli yksinäistä aikaa, pelkästään äiti ja tytär. Oikeastaan se riitti. Hänelle. Muttei ehkä tyttärelle. Ehkä tytöllä oli sittenkin oikeus isään.
- Miehet olivat nykyaikaiselle naiselle vain kermaa kakun päälle. Eikä Sam Berger kuulunut lähestulkoonkaan miesten kermaan. Oli muutakin kermaa.
Ei mies, vaan jotain tärkeämpää. Todellista kermaa. Hänellä oli kuin olikin säästöjä. Eläkevakuutus. Ehkä oli aika tarttua siihen.
Repusta esiin Bergerin syliiin pullahutettu pieni tyttönen yllättävän tuuheine hiuskuontaloineen on saanut vahvan ja erikoisen nimen Myrina.
Kreikkalaisen mytologian Myrina on yksi amazonien vahvimpia, myyttinen kuningatar.
Berger: - Mutta hän ei pystynyt tulkitsemaan Nadjaa. Ei kunnolla.
Koko maailmanhistoriassa oli vain yksi nainen, jota hän oli osannut lukea vielä huonommin. Eikä tuo nainen enää ollut hänen elämässään. Hän sulki silmänsä. Kuuli jotain, kuin hiljaista raapimista. Äkkiä hän kuuli äänen. ja oli varma että se oli unta. - Myrina, naisääni sanoi.
Hieman hämillään hän nosti katseensa. Aamupäivän valo siivilöityi sisään oviaukosta. Siinä seisoi nainen. kantoreppu rinnan edessä hämäsi häntä.
Kesti monta sekuntia, ennen kuin hän tunnisti Molly Blomin. Sitten hän ei enää saanut henkeä. - Molly Blom kysyi, saanko tulla sisälle?
Dahl on dekkaritaivaalla kiintoisasti loistava tähti: hän taitaa näppärän ja kekseliään juonenkutomisen taidon, mutta on myös armoitettu herkän ja hauraan ihmismielen sekä ympäristön tulkki. Tekstiä lukiessa tulee sana eteerinen mieleen.
Ja kyllä tässä niin vekkulisti minulle kävi, että itse sinänsä priimalaatuinen juoni, mitä tapahtumaketjuun tulee, jäi kirkkaasti ketteryydessäänkin toissijaiseksi,
ja lukunautinto muodostui lupaa kysymättä kirjailijan hienoviritteisten ihmissuhteiden keskinäisten kiemuroiden ja tunteiden tulkin roolista. Ihastuttavaa, koskettavaa ja kerallaanvievää kerrontaa.
Onko Vapaudesta on nautittu ja kuinka blogeissa: Kirjasäkökäyrä,
- The still point of turning the world... T.S. Eliot
Vallatonta viikonloppua:
Tosi sympaattinen kirjailija. Kuuntelin hyvin mielelläni hänen jutusteluaan Turun kirjamessuilla viime syksynä.
VastaaPoistaOlen katsonut tv-sarjat jo moneen kertaan. Vapaus oli ensimmäinen dekkari, minkä luin häneltä. Kyllähän se nappasi mukaansa, vaikka se vauvan piilopaikka oli aika outo ja se, että vauva pysyi vieläpä hiljaa.
Tekstistä nautin siitäkin edestä.
Kiitos Mai, mahtoi olla kiintoisaa!? Mukava kuulla, että sympaattisuus pitää paikkansa. Se jotenkin henkii hänen tekstistään.
PoistaDahl on minulle sellainen luottodekkaristi, jonka teoksen voi vaikka urkkosummassa napata kainaloonsa vakuuttuneena edessä olevasta mainiosta lukutuokiosta.
Kesäistä ja lämmintä viikonloppua:)
Kuten Kirsille totesin, niin pidin Arne Dahlin A-ryhmän kirjoista, ja sarja jatkui Opcopina, 4 kirjaa, joista luin pari ruotsiksi, luulen, että niitä ei ole suomennettu. Tätä uutta Dahlia en ole lähtenyt kahlamaan. A-ryhmän tv-toteutuksesta erityisesti pidin.
VastaaPoistaKiitos Jokke! Dahlin tasavarma tyyli vakuutta ja iloista kyllä: häneltä sujuu sekä juonenkiepitys että persoonallisuuksien herkkä luonti että tiimityön kuvaaminen.
PoistaSinulla onkin sitten nämä uudet Dahlit ns. takataskussa sopivan tilaisuuden ja vaiheen tullen;)
Tämä Arne Dahl tuntuu olevan hyvin suosittu dekkaristi. Minä luin tuon Äkkisyvän, mutta ei se oikein napannut. En edes tehnyt siitä postausta. Ehkä kokeilen jotakin toista hänen kirjaansa jossakin vaiheessa. - Kaunista viikonloppua sinullek!
VastaaPoistaEikö olekin jännä juttu, että vaikka kuinka kehuja lukee, ja varsinkin jos niitä kuulee ylenmääriin, niin ylitsevuotavuus tökkii ja toisaalta vaikka kuinka itse haluaisi ja kiinnostaisi, ei kaikkeen voi kaikissa tilanteissa ja lukuvireissä päästä sisälle?
PoistaOlen opetellut ajattelemaan niin, että se mikä ei ole takanapäin, on/saattaa olla edessäpäin ja jättämään väliin/lopettamaan kesken tällaiset tapaukset.
(Tuon sisäistäminen oli kyllä yksi Jaakobinpaini:)
Kommentistasi kiitos & aurinko paistakoon ja kukat loistakoon viikonloppuasi siivittäen!
On tuo Dahl taitava! Sinun laillasi olen nauttinut eritoten ihmissuhteista ja tunnepuolesta vaikka juonetkin ovat niin mestarillisia. Äkkisyvää en ole lukenut enkä varmaan ehdi tätäkään töiden pian alkaessa. Ihanaa saada lukea näitä esittelyitä. :)
VastaaPoistaKiitos Rita A! Dahl on taitava ja tasavarma dekkaristi, jonka ei tarvitse raakuuksilla revitellä vaan sen sijaan hän ilottelee ihmismielen liikkeitä oivasti kartoittaessaan.
PoistaMukavaa sunnuntaiehtoota, viikonalkua ja sitten innostavaa töihinpaluuta Sinulle:)