maanantai 11. helmikuuta 2019

Itä-Hämeestä heipparallaa...


Lauantain ja sunnuntain eestaas-ajot n. 800 km  loskan lentäessä onnellisesti ohitettu. Koti jäi sievään muovitettuun pakettin, ja mökillä ovat nyt tavarat (kirjapinoineen) paikoillaan. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Reporankana oli nautinnollista köllötellä puusaunan lauteilla tulen ääniä kuunnellen, katsella nuorta koivikkoa ja taivaanrantaa. Tämä toistasataa vuotta vanha hirsitalo on interiööriltään ja miljööltään kerrassaan hurmaava ja kodikas. Jo heti sisään astuessani koin syvää rauhaa. Rakennus, jolla on sielu ja tarina toivotti tervetulleeksi.

Nukuttiin loppurutistuksen jäljiltä kuin kaksi vanhaa tukkia, mutta  viiden pintaan jysähti komiasti. Uusi, ennenkuulematon  ääni hipihiljaisuuden keskellä sai pomppaamaan pystyyn kuin aropupu. Massiiviset kattolumet mätkähtelivät ulkokuistin yli alas. Meni autonsiirroksi ja luonnon voimain ihailuksi.



Joten: täällä köllötellään tyytyväisinä kuin oravat pesässä ja nautitaan luonnon rauhasta ja kauneudesta. Huomisessa vilahtelemme kylille muonatäydennykseen, ja se on sitten taatusti siinä koko ohjelma joksikin aikaa, - mahtavaa!! 
Mainiota alkanutta viikkoa:)

Hyvillä mielin & hymyssä suin:

8 kommenttia:

  1. Hienoa, että olette turvallisesti perillä.

    Kuvakin oli tuttu, juuri aamulla katselin katolta alas kurkottavia lumimassoja. Meillä ei enää kumpikaan edes moisiin humpsautuksiin herää, niin tuttua :)
    Tuttua on sekin, että yksi pitkä asiointireissu päivässä riittää, loppu aika maaseudun rauhassa ja korkeintaan nenä ulos linnuille ruokaa laittamaan. Olethan muistanut linnut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara! Teillä on kotoisat humpsahdukset ja muut hyvät luonnon ääneet, mutta voit kuvitella kuinka tällainen stadin friidu yöllä pomppasi:)Muutoin ei kuulu kuin veden tippumista ränneistä, pientä koivikon suhinaa ja saunapuiden rentouttavaa ääntä. Jaa-a yksi kärpänen käveli ikkunanvälissä ja yritti jotain...

      Jep linnut hoitaa isäntäväki ja siellä sirkuttajia riitti. Kyllä tässä kohtaa: kun se parasta on ollaan yhden naisen asioita per pv eikä kerrota, että tiukassa paikassa multitaskaajia, eihän:)

      Poista
  2. Meilläkin mätkähti pari päivää sitten komeasti, hiukan hätkähdin vaikka tapahtui päiväsaikaan. Muutenkin koin joitakin tuttuuden tuntoja tekstiäsi lukiessa. Johtunee siitä että on ollut pakko hidastaa ja yksinkertaistaa elämää keittiöremontin ja autoremontin takia. Huomaan aika tavalla siitä nauttivani, vaikka kaipaankin takaisin "sivistyksen pariin". Mukavaa että saat raportoitua meille sieltä korvesta 🌲 Siellä mahtaa olla täydellinen lukurauha 🖤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep Rita A: välillä on kiva, suorastaan hauska olla ikäänkuin retkellä, mutta sitä auvoisampaa on, kun kaikki on kohillaan ja toimii. Seikka, joka nousee arvoon arvaamattomaan.

      Täällä hiljaisuudessa ./. mätkähdykset, on olo mainio ja huomaa kuinka hyvä on vain istua terassilla, katsella ja antaa lumihiutaleiden leijua ja kiireen/ajan soljua ohi.

      Mokkulan toimiminen helpottaa elämää ja oli pienoinen postiivinen yllätys, sillä tuossa isäntätilalla olivat joutuneet asentelemaan jotain virityksiä, joten hiukka jänsäkätti avata.

      Poista
  3. Tuollainen rauha kuulostaa hyvälle. Nauttikaa siitä =)
    Meilläpäin sataa vettä, pyörätietä ovat liukkaita, ajotiet ovat paksun sohjon peitossa, luistinkentillä on järvimaisemaa ja missä ihmeessä lasketaan mäkeä laskiaisena.
    Positiivista on ensi viikko, joka on talvilomaviikko ja auton suunta kohti Inariin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan vihveli: ves'luistelua ja -mäenlaskuja tänä vuonna siis. O tempora o mores...

      Minä nautin täysillä luonnosta ja rauhasta, ajasta löytää omat ajatuksensa ja visioida uutta.
      Porhalla Sinä tyttö täysillä kohti oikeaa suuntaa Napapiirin paremmalle puolelle ja nauti lomastasi täysin siemauksin!!

      Poista
  4. Tästä kirjoituksestasi tulee mieleen, että olette siellä kuin herran kukkarossa, oikein talviretriitissä.
    Vaihtelu virkistää aina ja sitten retriitin jälkeen entistä ehompaan kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Marjatta, kuinka upea oivallus! Juuri näin asia on. Ollaan kuin oravat pesässä, josta sujahdellaan maalikyliin, viihdytään ja aletaan voida koko ajan paremmin. Viime yön 9h putkeen oli aikasen harvinaista herkkua...
      Hyvää mieltä ja mainiota viikonjatkoa Sinulle:)

      Poista