torstai 19. huhtikuuta 2012

Kotiinpaluun kommervernkkejä...

Kun tässä olevaisessa nyt ollaan ikäänkuin matkalla niin jorinat jatkukoon. Ensimmäinen viikko sujui onnellisten tähtien alla Perhekunnan iloisissa tapaamisissa ja yhdessäolossa.

Kuitenkin voi ihme tätä päivittymisen ja kartalletulon tuskaa: pöytäkone hurisi kyllä kiltisti päivityksiä neljän kuukauden satsit, vaan sitten herjasi ja heitti näytölle American Megatredsit, vimpotin kello heitti riemukkaasti häränpyllyä ja vei meidät aikamatkalle toisaalta takaisin vuoteen 2001 ja etiäpäin kiirehtien 2013:ta: etteikö siis aikakonetta keksitty... Ei kuin mylly kainaloon ja biostohtoorille; juu - vaihtavat kyllä patterin, viiden minuutin homma, vaatimattomaan 157,-:n hintaan sarjasta: "Voithan itse avata, jos uskallat!" Mylly oitis putkena takaisin kainaloon, kotiin, Vaari pinkoo  määrätietoisesti R-kiskalle. Uusi patteri ( 4,90,-), pientä obduktion aiheuttamaa puhinaa Vaarilta ja kas, eipä olla uusavuttomia. Meidän Vaarissa bunkkaa pieni salainen nörtti!

Aamutuimaan istahdamme autoon silmät unisikkarallatavoitteena henkilääkärimme suorittama vuosikatsastus Tapiolassa. Menopelin, joka seisokin ja irtiotetun, uudelleenladatun akun laiton jälkeen hurmaavasti käynnistyi ekalla, konsolivalojen jarruosio pärähtää vilkkumaan hilpeään diskomalliin. Keikka kuitenkin hoidetaan tietoisella riskillä, jarrut kun silti toimivat. Kotiinpäästyä soitto autotohtorille, varmistus, että abs:sät takkuaa ja voidaan ajella, kunnos huoltoon heti Vaalborgin jälkeen.

Last but not least: seuraavaksi rapsahtaa iloisesti postiluukku, vakuutusyhtiö lähestyy maksupyynnöllä auton käyttökatkon jälkeen. OK sinänsä, mutta summa huikeat alun toista tuhatta kahdeksalta kuukaudelta!! Mummon matalat verenpaineet ja laiska pulssi pinkaisevat laakista kelvollisiin lukemiin. Vaari otsasuoni pelottavasti pullistuneena ottaa rimpahuttaa vakuutustädille, tiedustelee nuivan sarkastisesti, josko maksut talven aikana nousseet vaatimattomat 200%:a?? Tädin varovaisen vastauksen mukaan hänen tietääkseen eivät. No, bonuksethan siinä olivat a) syystä b) toisesta pudota hupsahtaneet kyydistä. Lasku revitiin sen tuhanneksi silpuksi ja oikaistua 400,-:n pintaista jäädään odottelemaan.

Kaikesta tästä totaalisen urvahtaneina istuudumme mukavasti alas, sipaisemme vahvat pressot ja nauramme makeasti päivän revohkalle.

Puolikuuta peipposesta:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti