Klo9.42 / 16,7 / 84%, autereista ja edelleen Kalimanpoikasta yllämme.
pelastuspartio Bernard & Biancan-hengessä: lampsiessamme Charcon suuntaan kohtaamme puertolaisen miehen, joka keskittyneen huolekkaasti tuijottaa katuun pientä kauniinkeltaista, pitkäpyrstöistä lintua ihmetellen. Keltavästäräkki; riemastumme! Loro Parquen ylivoimaisesti paras anti meille oli juuri yksi nurmikolla arvokkaasti askeltava, hilpeästi pyrstöään keikutteleva yksilö villinä ja vapaana. No, tämä tipi oli ilmiselvä häkkikarkulainen vajaine lentotaitoineen (lintuhäkkejä on monilla parvekkeilla). Joukkoomme ennättäy senora tyttärensä kera ja ei kuin toimeen:
Vaari tukkii roskapussillaan päädyn, Mummo narahtaen kyykkyyn toiselle sivulle, tytär kevyesti polvilleen toiselle ja näin motti on valmis. Senora tempaisee luontevan elegantisti silkkihuivin kaulastaan ja kietoo hellästi tipin sen suojiin. Eikä ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Vaari korrektin huomaamattomasti pekkaniskaa Mummon takaisin pystyasemiin. Yhtä ainuttakaan sanaa ei operaatiossa vaihdettu - hymyjä kylläkin. Ketään ei täällä jätetä!!
Linturintamalta: satakieli, tuhattaituri, tuo lintumaailman armoitettu lahja ihmiskunnan korville ilahduttaa aika ajoin konsertillaan ja joskus iltapimeällä lehahtaa terassimme yli hassu, pieni, vaalea pulleropäinen pöllönpoika.
Ornitologina:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti