perjantai 26. toukokuuta 2017

Malin Persson-Giolito: "Suurin kaikista / Störst av allt" - ex Libris...



"Suurin kaikista", Malin Persson Giolito, Johnny Kniga Kustannus, 2017, 414 s., suomentanut Tarja Lipponen.

"Malin Persson Giolito (s.1969 Tukholma)  on  ruotsalainen juristi ja kirjailija.
Persson Gioliton omiin kokemuksiin liittyvä esikoisromaani Molemmille poskille ilmetyi vuonna 2008. Se on romaani naisesta, joka irtisanotaan työpaikastaan raskauden vuoksi. Persson Gioliton romaani Suurin kaikista palkittiin Ruotsissa vuoden 2016 parhaana rikosromaanina. Sen käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan.
Persson Giolito on opiskellut yliopistoissa Ruotsissa, Ranskassa ja Belgiassa.
Hän työskenteli Pohjolan suurimmassa asianajotoimistossa Mannheimer Swarlingissa ja oli kolmatta kertaa raskaana tultuaan irtisanotuksi.
Hän on myöhemmin työskennellyt EU-komissiossa Brysselissä. Persson Gioliton isä on ruotsalainen dekkarikirjailija Leif G.W. Persson.  Hänen puolisonsa on Christophe Giolito, ja heillä on kolme tytärtä."  (Wikipedia)


"Ilma on harmaa., ruudinsavusta sumea. Kaikkia muita paitsi minua on ammuttu. Minussa ei ole naarmuakaan. Kaikkein rikkaimmat ja kaikkein syrjäytyneimmät kohtaavat ani harvoin, mutta Djursholmin lukiossa sekin on mahdollista.
Heitä on viisi nuorta ja opettaja. Yhdeksän kuukautta myöhemmin alkaa oikeudenkäynti, jossa syytettynä on 18-vuotias Maria Norberg. Maja, valtakunnan vihatuin teini, - Rikkaat mellastavat kohti suurta tragediaa, jossa jokainen voi päätyä surman suuhun. Vain Maja päätyy syytettyjen penkille." (Takakansi)

Tämä on näppärä psykologisviritteinen trilleri nuorista ihmisistä. Oikeussalidraamat monesti sortuvat puuduttavuudessaan pitkästyttämään ja tuskastuttamaan, vaan näin ei tässä käynyt. Persson Giolito luotsaa purtensa taitavasti pitkin oikeudenkäyntipäivien reimarein merkittyä väylää sekä milloin luokkahuoneessa milloin naisvankilassa  seilaten erilähtökohtaisten nuorten kanssakäymisten ja suhteiden sekä sekoilun aallokossa karikot välttäen.
Ökyilykin hoidetaan sen verran elegantisti sivustakatsoen, ettei se aiheuta suurempaa närästystä lukijassa.

Äidinisä:  - suhtautuu rahoihinsa samalla tavalla, kun hän suhtautuu säähän. Siellä ne ovat, hän käyttää niitä, eikä ne näytä loppuvan vaikka hän miten ahkerasti tuhlailee, aikamoinen onni oikeastaan, miksei siis antaisi rahan palaa...

Isää  - varmasti pelottaa. Se että hänet nähdään sellaisena kuin hän on. 
Lehdissä häntä kutsutaan rahoitusmeklariksi. Se tekee ehkä vaikutuksen ihmisiin, mistäpä minä tietäisin? Mutta kaikki merkittävät  ihmiset tietävät, että "meklarina" työskennellään korkeintaan kolmekymmentäviisivuotiaiksi, sen jälkeen bisnestä tehdään omilla rahoilla. Muutoin ihminen vaikuttaa yhtä piinalliselta kuin tarjoilija, jolla on roikkuvat rinnat ja suonikohjuja...

Samir:  - En mä huuda. Mutta sä olet väärässä, jos luulet ettei ihmisellä tarvitse olla menneisyyttä. Riittää kun katsoo Idolsia, X Factoria tai fucking Mästerbagarenia vai mikä sen nimi on, kun tajuaa, että henkilöhistoria on puolet koko jutusta, Te haluatte hämmästellä, kun läski laulaa älyttömän hyvin,
te haluatte suut korvat täyteen hän-pärjäsi-kaikesta-huolimatta-sontaa ja te haluatte, että on vain huonoa onnea, etteivät mun vanhempani asu Djursholmissa ja työskentele lääkärinä ja asianajajana, että se on vääryys, 
josta te ette ole vastuussa mutta josta te voitte sanoa, että se on  väärin ja voisimmepa-vain-pitää-parempaa-huolta maahanmuuttajistamme, jos ne vain ruotsalaistuisivat vähän, oppisivat uuden kielen nopeammin, opiskelisivat enemmän, silloin amerikkalainen unelma on juuri sopivasti jokaisen ulottuvilla. 
Te niin rakastatte amerikkalaista unelmaa.  Te rakastatte Zlatania. Ja oikeastaan on vieläkin parempaa, kun Zlatan sanoo, ettei ole lukenut ainuttakaan kirjaa tai ettö tytöt eivät osaa pelata jalkapalloa, koska sellaisia ovat maahanmuuttajat, oppimattomia naisvihaajia, mutta siltikin te pidätte niistä, koska te olette suvaitsevaisia ja hyväksyviä ja Zlatanilla on niin taivaallisen ihana, niin viehko hymy. Te luulette kaiken koskevan integraatiota ja onnettomia oloja ja uskotte kaiken voivan onnistua, jos ne vain näkevät vaivaa....


Näin kansankodissa strömsjöläisittäin. Luokkahierarkiaa,  isää ja poikaa, klikkiytymistä, maahanmuuttajataustaa, nuoruutta ja oikeussalia.
Kombinaatio, joka taitamattomissa käsissä olisi räjähtänyt käsiin. Kirjailijan juristitausta tekee oikeudenkäyntiviikoista kiintoisaa ja selkeää seurattavaa, eikä omena kerronnallisesti tai verbaliikan osaltakaan ole kauas puusta pudonnut. Huoliteltu, viimeistelty ja loppuun saakka ajateltu, omaleimainen teos. Jatkotuotannolta sopii siis odottaa paljon!

Suurin kaikista on rakkaus.....

Mihin johtopäätökseen suurimmasta kaikista ovat tulleet
Amma / Amman lukuhetki ja Mai / Kirjasähkökäyrä selviää klikkaamalla.

Aurinkoista viikonhäntää:

6 kommenttia:

  1. Hyviä havaintoja. Kerkisin ensin, luin tämän viime viikolla ja tykkäsin kyllä. Oikeussalitapahtuvat jotenkin vetoavat minuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta Cara! Hempuliainen kansi ensin ihmetytti, mutta sisällössä ml. oikeussali-istunnot oli kaikki kohillaan ja tämä kirja oli mukavalukuinen

      Poista
  2. Tässä oikeussalijännärissä oli kuten kirjoitit sopivasti oikeussalia ja tapahtumiin vaikuttaneita vaiheita plus vankilaelämää. Nuorista kyse, joten sitä sekoiluakin sitten oli yllin kyllin. Mikä kirjasta nousi ylös kuin huutomerkki oli se, että raha ja rikkaudet eikä syntyperäe tuo onnea elämään, vaan se onni on jossakin muussa arvossa.
    Ei ihme, että palkittiin 2016 parhaana dekkarina Ruotsissa.

    VastaaPoista
  3. Mai, nuorethan nyt ovat vaan niin kiinnostavia sekoiluineenkin ja hämmästyttävän vähän puhutaan tai kirjoitetaan heistä, joilla tavoitteet ja päämäärät ovat selvillä sekä joilla on tahto tehdä työtä niiden eteen.

    Jep: kyllä ne onnen avaimet ovat ihan muualla ja tuo huutomerkki ilahdutti! Elämääntyytyväisyys lienee avainsana...

    VastaaPoista
  4. Tätä odotan kirjastosta, kiinnostuin kirjasta HelsinkiLitissä kun kirjailija siitä puhui (ja muustakin). On ollutkin taukoa dekkareissa/jännäreissä, joten tämä avannee hanat kesää ajatellen. Kunhan siis joskus sen jonosta saan.

    VastaaPoista
  5. Sinulla onkin sitten mielenkiintoinen taustoitus tälle suurimmalle, jonka uskoisin avaavan dekkarihanat kesälle, joka on dekkarilukemisen kulta-aikaa:)

    VastaaPoista