Maija Haavisto (s. 1984) on Amsterdamissa asuva ruokaa rakastava toimittaja ja lääketiedekirjoittaja, jolta on aiemmin ilmestynyt kolme terveysaiheista kirjaa ja useita kaunokirjallisia teoksia. Blogi: hankalapotilas.net
"Paleo, vegaani, karppaaja, FODMAP, muslimi, intolerantti, diabeetikko, keliaakikko, allergikko... Erityisruokavalioisata puhutaan paljon, mutta asiaa tuntemattomalle aihe voi kuulostaa salatieteeltä ja rajoitukset hankalilta. Tavallisesta poikkeavista aineksista valmistetun ruoan ei kuitenkaan tarvitse olla mautonta ja tylsää - sekin voi olla erityistä.
Erityinen: tietoa erityisruokavalioista esittelee kymmeniä erityisruokavalioita. Mukana ovat myös esimerkiksi SCD, GAPS, vähäsuolainen, matalahistamiininen ja matalaoksalaattinen ruokavalio ja monia eri laihdutukseen käytettyjä ruokavalioita. Esimerkiksi aknea, migreeniä ja reumasairauksia hoidetaan ruokavaliomuutoksilla. Myös pureskelu- ja nielemisvaikeuksia ja autistien ruokailutottumuksia käsitellään.
Kirja esittelee lukuisia eri ruoka-aineita arkipäiväisistä eksoottisempiin ja niiden soveltuvuuden erityisruokavalioihin. Ruokarajoitteiden kanssakin voi - ja on oikeus - herkutella, juhlia, syödä ravintoloissa ja matkustaa, Vaikka se usein edellyttääkin etukäteen valmistautumista. Tietoa ja vinkkejä tarjotaan niin erityisruokavalioisille itselleen, heidän läheisilleen kuin ruoan ja ravitsemusken ammattilaisille." (Takakansi)
Edellinen Maija Haaviston teos: "Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin" 2013 antoi paljon tietoa ja vinkkejä monenkirjavan autoimmuunisairauksien ryteikön hoitomahdollisuuksista. Nehän koskettavat noin viittä ihmistä sadasta.
Teos on sisällöltään erittäin selkeästi jäsennelty soveltuen näin ollen myös valikoiden kiinnostavimmin osin tarkemmin perehdyttäväksi ja muilta osin kursiivisesti luettavaksi. Luvut ovat nimeltään: Allergioiden ja ruokayliherkkyyksien perusteita, Erityisruokavalioita, Käytännön asiaa ruokavalioista, Ruoka-aineita, Ostopaikkoja ja Muita linkkejä. Lopussa on mittava lähdekirjallisuuluettelo sekä löytämistä helpottava aakkosellinen hakemisto.
- Ruoka on useimmille meistä tärkeä asia ja lopuillekin välttämätön, jonka kanssa olemme tekemisissä joka päivä. Sillä on sosiaalisia, kulttuurisia, emotionaalisia, symbolisia, terveydellisiä ja jopa hengellisiä konnotaatioita, Äidin lihapullat, mummon korvapuustit, koulun kumiperuna, raskausaikana himottaneet suolakurkut, kesän ensimmäiset mansikat omalta pihalta, joulukinkun paisto läpi yön, ehtoollisleipä, Ramadanin päättävä juhla-ateria, ensimmäinen kunnon ateria vatsataudin jälkeen...
Asiapitoinen, kätevä ja tuhti tietopaketti sekä erityisruokavalioiden tarvitsijoille että aihealueesta yleensä ottaen kiinnostuneille. Ja ketäpä meistä ei ruoka kiinnostaisi, sillä kuten Haavisto yllä toteaa, se on vahvasti monimerkityksellinen ja mielihyvää tuottava osa terveyttämme, hyvinvointiamme ja koko elämäämme. On ilo nähdä vaivaa, rakentaa ateria hyvistä ja sopivista raaka-aineista, kattaa pöytä kauniisti ja istua sen äärellä iloisesti jutellen joko ihan arkenakin tai sitten juhlapäivinä suuremmalla joukolla kokoontuen hälisemään pitkän kaavan mukaan. Tämä teos auttaa osaltaan hyvin hetkien luomisessa meille kaikille.
Kaikille isille & isoisille, oleville, tuleville ja jo tähtinä meille taivaalta silmää iskeville isosti onnea ja mitä mainiointa sekä herkullista Isänpäivää!! Olkaa läsnä lapsillenne & läheisillenne:)
T:
Turkulaisittain: Kuin myös. Turun murre tarttuu helposti mukaan, lyhentää vain sanoista ja lauseista puolet pois ja kääntää kaiken negaatioksi.
VastaaPoistaIsänpäivä mielessä ja olenkin hemmotellut miestäni, joka ei luultavasti saa lapsiltaan tekstiviestiä kummempaa onnittelua. Mukavahan se on toisiamme hemmotella jopa ruoalla. Liittyy mukavasti tähän kirjaan. Miehelläni oli kaikenmaailman allergiat ja toleranssit, kun tapasimme, mutta niin vain ne ovat takanapäin. Tutkitusti vatsassa on hermosoluja, samoja kuin aivoissa, joten vatsa on aika helposti sekaisin, jos elämä ei ole tasapainossa.
Mukavan isänpäivää lumen keskeltä.
Kiitos Mai ja tekstiviestien merkeissä meilläkin isät toisiaan muistaneet:) Tuo Turun murre on vekkulin kuuloista ja poljentoista, siinä missä Nääsvillen rotuaarit nysseineen kaameaa. Mukavaa, että miehesi vaivat on voitettu ja niin totta on tuo elämän tasapainoisuuden ja suurstressien välttämisen tärkeys yvinvoinnillemme. Leppoisaa illansuuta:)
PoistaRuoka on mukava asia. Heti alkaa hymyilyttää kun sitä ajattelee. Yhä harvemmat taitavat nykyään voida syödä mitä vaan. Erityisruokavalioita tarvitaan. Itse kuulun niihin onnellisiin, joita eivät allergiat tai muut vaivat haittaa. Erityisiä inhokkejakaan ei ole... tai ehkä korianteri (yh).
VastaaPoistaOnneksi mieheni kokkaa ja minä leivon. Se on nimittäin pienoinen show kun ystäviä tulee kylään. PItää tehdä tarjoiluja erilaisten vaatimusten pohjalta; laktoosi-intolaranssi, diabetes, gluteeniton jne :) Ollaan totuttu kavereiden kanssa nyyttäri-periaatteeseenkin. Kaikki tuovat jotain yhteiseen pöytään. Kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää :)
Kivaa isänpäivää ! Juuri soittelin omalleni ❤️
Näin on Rita A ruoka on iloinen asia! Yhteistyö ja työjako ovat rautaa, kun on aina kaksi tapaa tehdä asioita - se oikea ja se toinen...
PoistaKun ennakkoon rajoitteista tietää, on helppo ottaa huomioon kattaessa pöytää koreaksi. Iteselle kävi kerran niin ohrasesti, että rapupöydän ollessa mitä korein, yksi kutsutuista ilmoitti istuutuessaan olevansa allerginen ravuille:( Eipä enää siltä oksalta tätä tyttöä ammuta. Valoisaa mieltä pimentyneeseen ehtooseen:)
Maija Haaviston Uusia hoitoja autoimmuunisairauksiin lukeneena uskoisin tämänkin olevan hyvä kirja. Ei ehkä täysin elämäntilanteeseen sopiva, muutama vuosi sitten luin tän tyylisiä kirjoja useampiakin. On vain tullut rämmittyä sairauksissa jo liikaakin ja tällä hetkellä niiden suhteen parempi vaihe, joten taitaa tämä kirja jäädä hamaan tulevaisuuteen, vaikka ruokaa käsitteleekin. Erikoisruokavalio on ja sen kanssa on tässä muutaman vuoden aikana oppinut onneksi elämään hyvin. Usein törmää ihmisten tietämättömyyteen, mutta en ihmettele. Ei kai asiaa niin tule mietittyä, jos se ei itseään kosketa. Siksi on hyvä, että tällaisia kirjoja kirjoitetaan (ja toivottavasti myös luetaan). :)
VastaaPoistaTiia
Kiitos Tiiua kommentistasi ja on ilo kuulla, että parempi vaihde päällä! Tuosta autoimmuunisairausteoksesta oli hyötyä minullekin massun ollessa villimmässä vaiheessa, onneksi nyt mennään rauhallisemmassa. Totta, nuo ulkopuolisten kommentit - ei tiedä itkeä vai nauraa... Kerran petti pokka, kun pari tuhdimpaa tanttaa vaateosastolla katsoi asiakseen kailottaen kommentoida:"Hyvähän sinun on!!" Siihen napautin, jotta ottakaa te tämä massukka niin minä poimin teiltä noita kiloja." Tuhma temppu, mutta helpotti:)
VastaaPoistaPahoittelen: Kiitos Tiia piti näpyttelemäni:(
VastaaPoista