Geir Tangen: "Maestro" - ex Libris...

"Maestro", Geir Tangen,Kustannusosakeyhtiö Otava, 2017, 381 s.,
suomentanut Päivi Kivelä.

"Geir Tangen (s.1970) työskentelee yläasteen opettajana ja pyörittää Norjan suosituinta rikoskirjallisuudelle omistettua blogia. Norjassa ylistäviä arvioita saanut ja jo 15 maahan myyty Maestro aloittaa Viljar Ravn Gudmundssonin ja Lotte Skeisvollin tutkimuksista kertovan sarjan." (Kustantaja)

"Haugesundin idyllisessä merenrantakaupungissa toimittaja Viljar Ravn Gudmundsson saa sähköpostin, jonka lähettäjä on päättänyt ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja rangaista kavallukseen syyllistynyttä naista.
- Gudmundssonin kanssa tapausta alkaa selvitellä Lotte Skeisvoll, äärimmäisen lahjakas mutta sosiaalisilta taidoiltaan kömpelö rikostutkija, Lotte huomaa pian, että murhaaja osaa ennakoida poliisin jokaisen siirron." (Lievelehti)

Tangen marssittaa eteemme Viljarin, kipinänsä kadottaneen  Haugesunds Avisin toimittajarukan, jonka faksi sen kun paukkuu kostonjumalan tiedotteita, mutta joka vain haluaisi ryömiä peiton alle. Ja toisiaan nokittelevan tutkijaparin Lotten ja Oslosta hätiin kutsutun, päällepäsmäröinnin syntiin syyllistyvän murhatutkija Olavin ynnä tiivistahtisesti monia muita asianosaisia toimijoita.

Viljar, - kolmekymmentäseitsemänvuotias Viljar oli jo kauan sitten hankkinut maineen yhtenä maan luotettavimmista toimittajista. Isojen mediatalojen työtarjouksia tuli hänen sähkäpostiinsa tasaista tahtia, mutta hän ei välittänyt niistä. Hän oli viikonloppuisä eikä kestänyt ajatellakaan, että joutuisi käymään töissä Oslossa. Kaksitoistavuotias Alexander-poika asui täällä eikä mikään työpaikka maailmassa saisi häntä uhraamaan heidän yhteisiä hetkiään...

Lotte:  - oli melkoinen mysteeri. pieni, hento ja tumma nainen, moitteeton viimeistä piirtoa myöten. Hänen olemuksestaan säteili valta ja ammattimaisuus, tahraton ja hieman jyrkkä. Pähkinänruskeat silmät katsoivat tiukasti...

Olav:  - Nyt lakkaamme ajattelemasta kuin kaakattavat kanat ompeluseurassa. meidän täytyy päättää mihin kohdistamme resurssit ja pelata yhtä hevosta kerrallaan.  - Saamieni tietojen ja aiemman kokemukseni perusteella minulla on selvä näkemys siitä, mitä meidän pitäisi ja mitä meidän ei missään tapauksessa pitäisi tehdä tällaisessa tilanteessa...

Maestro:  -  En tunne muuta kuin rauhallisen sykkeen. Pienet sähköiset sysäykset. Olen läsnä omassa kehossani. Tunnen pienimmänkin muutoksen ympäristössäni. Merituulen hyväilyn niskassani. Ohikulkijoilta lehahtavat hajut Haraldsgatanilla. Kebabia, sipulimakkaraa ja valkosipulikastiketta. Jokainen aistimus vahvistuu. Mikään ei jää minulta huomaamatta, Olen metsästävä petoeläin, joka vainuaa saaliin...

Alkuun suhtauduin tilkan skeptisesti juonen muotoutumisen onnistumiseen
Tangenin koetellessa lukijansa kärsivällisyyttä ilmaan heitetyillä välähdyksillään kuin jonglööri erilaisine palloineen. Maestron puolestaan heilutellessa tahtipuikkoaan tavoitteenaan täydellinen sinfonia. Relevantin kysymyksen kuuluessa: koska esirippu avautuu ja näytös oikein alkaa?

Jos tämä esikoisdekkari lähtikin liikkeelle yskähdellen ja nytkähdellen ykkösvaihteella eikä ratista saanut kunnon otetta, niin tahti kyllä parani ja kierrokset moottorissa lisääntyivät  kutkuttavassa  määrin.  Tulin jopa iloisesti yllätetyksi, jotta kappas  kaveria, kuinka näppärää!  Henkilöille soisi  jatkossa  lisää lihaa luiden ympärille. Kirjan kieliasu ja käännös ovat moitteettomat. Tangen on tehnyt huolellista ja viimeisteltyä työtä, mikä lupaa silkkaa hyvää sarjan jatko-osille. Norjalaisdekkaristien vahva rintama on  lukijoiden suureksi iloksi näin saanut kelpo vahvistuksen. Meget bra!

Entä kuinka välittyi Maestron sinfonia seuraaville:  Kirsin Book Club
ja  Ullan luetut kirjat ; klikkaa ja lue!

- Rakastan sunnuntaipäiviä. ne ovat niin viattoman puhtaita. Niin valkoisia. 
Niin virkistävän naiiveja.... 

Näitä valkoisia taivaalta satavia jalkarättejä näin vappuviikon alla sen sijaan

rakasta ei: