Marco Vichi: "Komisario Bordelli" - ex Libris...

"Komisario Bordelli/ Il commisario Bordelli", Marco Vichi, Aviador, 2016, 238 s.,
 suomentanut Enneli Poli.


Marco Vichi (s. 1957) on firenzeläissyntyinen, nykyisin Chiantissa asuva kirjailija, jonka luoma hahmo komisario Bordelli on saanut sankoin joukoin ystäviä rikoskirjallisuuden harrastajien joukosta eri puolilla Eurooppaa. Teoksistaan useaan otteeseen palkittu Vichi edustaa genrensä sitä tekijäkuntaa, jolle on tunnusomaista oikeaoppisen murhajuonen lisäksi korkea kaunokirjallinen laatu. Tässä mielessä  Vichin tuotantoa on verrattu muun muassa Georges Simenonin ja Raymond Chandlerin tuotantoon.
Marco Vichin käännöksiä on ilmestynyt Saksassa, Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Puolassa - ja nyt yhdeksäntenä "vientijulkaisumaana" Suomessa. Vuonna 2013 hänen monipuolinen kirjailijauransa palkittiiin Premio delle Arti - Fiorentino nel Mondo- palkinnolla, jollaisen ovat saaneet muun muassa elokuvaohjaaja Franco Zeffinelli ja kapellimestari Zubin Mehta." (Lievelehti)


"Komisario Bordelli johdattaa lukijat 1960-luvun Firenzeen, kulttuurihistoriallisten monumenttien keskelle. Kauneuden keskellä sattuu kauheuksia, joita tämä Marco Vichin luoma lämpimän hersyvä ja tinkimättömän oikeudentuntoinen, komisario Maigretiin ja yksityisetsivä Marloween verrattu hahmo kirja kirjalta ratkoo. Sarjan ensimmäisessä suomeksi ilmestyvässä kirjassa komisario Bordelli viettää kesää loma-ajaksi tyhjenneessä kaupungissa. Viranhoito on pitkästyttävää,
kunnes hän saa keskellä yötä puhelun. Saman tien hän päätyy ratkomaan vanhassa barokkihuvilassa sattunutta murhaa. Ehdokkaita syyllisiksi riittää, ja samalla tulee esitellyksi kaupungin ja sen ihmisten elämän koko kirjo, jota yhteisen historian muistumat elävöittävät." (Takakansi)

- Huomaamatta komisarion ajatukset siirtyivät hänen elämänsä naiseen, jota hän ei ollut koskaan löytänyt. Hän yritti kuvitella tuon naisen mielessään, nähdä millainen tämä oli, mutta mitään ei näkynyt. Hänellä ei ollut mielessään mitään määrättyä mielikuvaa, mutta hän oli varma, että jos nainen olisi ilmestynyt hänen eteensä, hän olisi tiennyt heti, että se oli juuri hän. Se olisi ollut suuri voitto. Sitten hän ajatteli, että nyt oli jo liian myöhäsitä. Jos hän tapaisi naisen nyt kun hän oli jo viisikymmentäkolmevuotias, edessä olisi epäonnistuminen. Ehkä hänen elämänsä oli ollut vain pelkkää erehdystä. Hän oli aina odottanut jotain erikoista kuin pikkutyttö, joka uskoo sadun prinssiin ja riutuu typerissä haavekuvissaan. Se, että hän oli aina rakastunut vääriin naisiin, oli vain vahvistanut toivetta löytää se oikea, ja tehnyt hänestä aina vain jyrkemmän ja vaikeammin tyydytettävän. 
* Niinpä: mikä se sitten on tuo oikea - väärä akseli, kun tässä muuttuvassa maailmassa oikeakin väleen voi välillä vääräksi vääntyä ja v.v.

Komisario, jota aivan turhaan verrataan  Maigretiin ja Marloween, sillä hän on  ihan originelli ja riittävä omanlaisenaan, on kova poika paitsi tutkinnassaan myös vaeltelemaan muistelojen poluilla ja haikailemaan elämänsä naisen perään. Hänellä on myös tapana järjestää riemukkaita gourmet-päivällisiä, joihin osallistuva sekalainen seurakunta heterogeenisyydessään antaa oman pikantin mausteseoksensa kerrontaan, etenkin viinien ja digestiivigrappojen maistelun saavuttaessa lakipisteensä.

-  Bordellille sattui usein, että hän alkoi kehitellä mielessään pitkiä monologeja, erityisesti iltaisin vuoteessaan ennen nukahtamista - tai pikemminkin ennen kuin hän vajosi horteiseen, muistojen täyteiseen uinahdukseen, joka piti hänelle seuraa koko yön. Se oli eräänlaista puoliksi limittäisten kuvien valtaamaa tajuttomuutta, jossa kaukaiset muistot sekoittuivat järjettömiin mielikuviin ja tapahtumasarjoihin. Ne toistuivat yhä uudelleen pakkomielteisenomaisesti, väsyttäen hänet niin perinpohjoisesti, että pieninkin nukkumisen  mahdollisuus hävisi tiehensä.  - joskus hän ei nukkunut ollenkaan, vaan makasi tuntitolkulla antaen ajatusten törmäillä sekavasti marakatinlevottomasti oksalta toiselle.
* Ken marakatinlevottomasti konsanaan on  sudenhetkissä hikisenä kieriskellyt apinanraivolla unenpäätä tavoitellen ei lisäselityksiä kaipaile...

Vichi on kiintoisa tuttavuus ja hallitsee kutkuttavan tilannekomiikan ja dialogin taidon!
Persoonissa on luonnetta ja hersyvyyttä. Hauska loppuratkaisu on yhdistelmä Troijan hevosta ja viatonta murhaajaa. Enneli Polin suomennos sisältää muutamia ei ihan kohdillaan olevia sanapareja ja teksti parit painovirhepaholaiset, jotka eivät sisällön kantavuutta hetkauttaneet.
Hyväntuulinen, kepeäkerronnallinen, ehdottomasti kaunokirjallinen  historiaa  ja hauskoja anekdootteja ripotteleva kesäkirja, jolle toivottavasti jatkoa seuraa.

- Rosa sen sijaan oli paennut kaupungista. Hän oli soittanut Bodellille ja pyytänyt tätä liittymään joukkoon; hän oli lähdössä ystävättäriensä kanssa Forte dei Marmin lomarannikolle. Tuo entinen ilotyttö oli mieleltään puhdas ja viaton kuin eläimen pentu. "No, tule nyt, kultakomisario, anna piut paut kaikelle ja lähde meidän kanssamme. Meitä on kolme naista, ja kaikki pihkassa sinuun."
* Tätä houkuttelevaa seireenien kutsua lujaluontoinen Bordelli onnistuu vastustamaan tyytyen häveliäästi lupautumaan toimimaan Rosan kasvien ja kukkien huolellisena hortonomina...

Tämän Bordellin atmosfäärissä minäkin viihdyin toisin kuin eräässä kölniläisessä, jonne ensimmäisellä messumatkallani anopin kornin (ravintola)suosituksen ansiosta kuskasin - taksikuskinkin suureksi hämmästykseksi - vilpittomänä tarkoituksena pistouvata hauska ilta yhden suurimmista firman asiakkaista kollegoineen. Hämmennyksestä selvittiin huumorilla, sikahintaisella Sektillä ja päivällisellä ruokaravintolassa, mutta se onkin jo ihan oma lukunsa ja pitkempi, mehevämpi tarinansa...


"Voitto maassa riittää sirkoille." -Tuntematon XII vuosisadalta.

Siritellen: