"Helvetintuli/ Helvetesilden", Karin Fossum, Johnny Kniga, 2023, 255 s., suomentanut Tarja Teva.
"Karin Fossumin (s.1954) kirjojen tunnetuin henkilöhahmo on rikoskomisario Konrad Sejer, jonka seurassa suomalaisetkin lukijat ovat voineet viihtyä aina 1990-luvun lopulta lähtien. Siinä ajassa on Sejerin uskollinen seuralainenkin ehtinyt vaihtua. Frank-koira on Sejerin nykyinen silmäterä. Fossum on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, joihin lukeutuu myös Suomen Dekkariseuran Ulkomaisen Kirjallisuuden Kunniakirja." (Lievelehti)
"On heinäkuun alku, lämmin kesäpäivä. Maatilan ruosteisesta
asuntovaunusta löytyy kaksi raa’asti murhattua ihmistä. Äiti ja poika,
kummassakin neljä veitseniskua. Ruumiiden vierestä löytyy verinen
veitsi, ilmeinen murhaväline. Surma-aseen lisäksi poliisin ainoa
johtolanka on yksi verinen jalanjälki.
Tältä pohjalta Konrad Sejer pyrkii
päättelemään, onko kyseessä pikaistuksissa tehty tappo vai harkittu
murha. Ja miksi nainen ja hänen poikansa ovat asuntovaunussa? Entä
kenellä on ollut motiivi murhata nämä harmittomilta vaikuttavat ihmiset?" (Takakansi)
Edellisestä Fossumin Konrad Sejeristä on vierähtänyt tovi jos toinenkin, joten lähdetäänpä liikkeelle pääparin nykytilanteesta tärkeysjärjestyksessä tietty:
Frank-koiran ja Sejerin miljöö: - Frank makasi pöydän alla, jonne laitetun peiton se möyhi aina pesäksi ennen kuin kävi nukkumaan. Sejer meni ikkunaan. Työhuoneesta avautui näkymä joelle, jota näin heinäkuussa liikennöi valtava määrä kaiken kokoisia veneitä sekä muutama innokas meloja. Hän näki joutsenperheen ja vanhan miehen, joka ruokki lintuja leivänkannikalla, ja muutaman lapsen uimassa jääkylmässä virtauksessa.
Sejer: - oli puolivälissä kuuttakymmentä, pitkä, hoikka harmaa mies,
jolla oli terävät piirteet. Naiset kääntyivät edelleen katsomaan häntä, kun hän kulki kaupungilla. Hän tiesi, että hänen täytyisi lopettaa työt muutaman vuoden kuluttua, sillä toiset olivat valmiina tarttumaan vastuuseen. Ajatus eläkkeelle jäämisestä ärsytti häntä silmittömästi. Miten hän saisi aikansa kulumaan?
Istuisi parvekkeella viskilasi kädessään, kuuntelisi Monica Zetterlundia ja kävisi kävelyllä Frankin kanssa?
Näistä mietteliäistä tunnelmista starttaa tiivis mystisen murhatapauksen ratkaisun etsintä: mikä on ollut teon perimmäinen motiivi, mitkä olosuhteet, ne varhaisetko ovat johtanet tähän brutaaliin lopputulemaan?
Sympaattinen Sejer on teoksen kantava voima ja kaiken kaikkiaan sekä henkilökuvaus että juonen kuljetus sujuvat Fossumilta vankalla ammattitaidolla kuvaa hän sitten itse tutkintaa, henkilöitä tahi elävästi kerrottua kodin-/vanhustenhoitajan kirjavaa asiakaspiiriä kaikesta kitisevine, natisevina ja kaikkeen tyytymättömine tai herttaisine kahvin- ja pullantuoksuisine asiakkaineen lemmikkikoiria ja kissoja unohtamatta.
Kirjailija ei tyydy vain juonen kuljetukseen vaan itse poliisityön kuvaamisen jäädessä pienempään rooliin hän etsii ja löytääkin syitä ihmisten toiminnalle niin hyvässä kuin pahassakin, näkee tapahtumaketjujen askeleittaisen kulun, jota tässä tapauksessa johtaa ikäviin ja dramaattisiin seurauksiin
Mukavaa ja laadukasta kesälukemista näin sateen luontoa hemmotellen ropistessa ikkunoihin puhdistaen ilmaa katu- ja siitepölyistä sekä antaen vauhdikkaasti etenevälle keväälle uutta puhtia kasvuun ja kukintoihin.
Fossumin ja Sejerin ynnä Frankin matkassa vaivatta viihtyi:
Konradin matkassa olen viihtynyt muutaman kirjan verran. Viimeisestä on muutama vuosi aikaa.
VastaaPoistaJestas, että tuo sade on ihanaa pitkän, kuuman ja kuivan toukokuun alun jälkeen. Luonto oikein roihahti vihreäksi ja siitepölyt katosivat hengitysilmasta.
Kiitos Mai! Sama kaiku on siis ollut askeltemme mitä Konradin tulee:)
PoistaSiunattu sade sanon minä, ilma on nyt ihan toisenlainen ja puhdas ja raikas sekä luonto näyttää meille jälleen kerran kauneimmat kasvonsa: norjanangervot hohtavat runsasta valkoisuuttaan ja kielot ovat aukeamassa, nyt me tytöt nautimme tästä täysin rinnoin:)
Karin Fossum on ollut kauan yksi suurimpia dekkaristisuosikkejani. Pidän sekä Sejer-kirjoista että hänen yksittäisistä rikosromaaneistaan. Viime vuonna Fossum aloitti yllättäen myös uuden Eddie Feber -sarjan.
VastaaPoistaFossum on tasalaatuinen ja luotettava dekkaristi, jonka seuraan palaa mieluusti aina uutuus uutuudelta.
PoistaKiitos kommentistasi ja Eddie Feber-vinkistä:)
Tuntuu hauskalta jos päähenkilön koira on kerronnassa mukana. Voi oikein nähdä ja kuvitella miten se pöyhii peiton itselleen pesäksi 😀
VastaaPoistaKoirat ja kissat sopivat hyvin elävöittämään ja tuomaan lisämaustetta dekkareidenkin sisään.
PoistaTuo pesänteko on aika tyypillistä: Esikoinen äskettäin lähetti kuvan siitä, kun he olivat saunan ajaksi varanneet puhtaat vaatekerrat kauniisti viikattuina sängyn päälle, mutta kas kummaa: saunottua siellä odotti kodikkaan muhkurainen pyramidi, jonka keskeltä erottui mäykkispennun 4-kk kirsu ja kuului tyytyväinen tuhina. Täällä vartioin minä!!
Kiitos kommentistasi ja vallan mainiota helatorstaita Sinulle!
Oi että, Karin Fossum! Ahmin tätä Sejer-sarjaa muinoin ja muitakin Fossumin kirjoja. <3 Sitten Fossum unohtui, kun muutin pois Suomesta. Tuohon aikaan minulta jäi moni kirjasarja kesken enkä ole saanut palattua niihin enää (menin sekaisin laskuissa, että mitä olen lukenut ja mitä en ja mitä kirjoja on saatavilla enkuksi jne.). Pitäisi selvitellä, mihin jäin tässä Sejer-sarjassa!
VastaaPoistaKiitos Elegia, kiva kuulla, että Sejer on Sinulle tuttu henkilö!
PoistaFossumilla on ihan oma tapansa tuottaa tekstiä myös tapahtumain syitä ja taustoja pohtien lisäksi kerronta kulkee, joten lukuvire pysyy hyvänä ja kiinnostus säilyy koko matkan.
Fossumista on mielikuvana vain vanhempieni "kotikirjastossa" oleva teos Rakas Poona, jonka nojaileva naishahmo kannessa teki jostain syystä aikoinaan lähtemättömän vaikutuksen.
VastaaPoistaTuo kansi on kaunis, herkkä ja puhutteleva. Sitten Poonan on Fossum jatkanut kiinnostavaan tapaansa sympaattisen Sejerinkin merkeissä uraansa meidän lukijoittensa iloksi.
PoistaKommentistasi kiitos ja aurinkoista viikonloppua Sinulle!