Åsa Hellberg: "Hotelli Flanagans / Välkommen till Flanagans" - ex Libris...

 "Hotelli Flanagans", Åsa Hellberg, Bazar Kustannus Oy, 2020, 352 s., suomentanut Anu Koivunen. Päällys Eevaliina Rusanen.

"Åsa Hellberg  (s.1962)  vietti lapsuutensa Fjällbackassa Ruotsin länsirannikolla, mutta nykyisin hän viihtyy kodissaan Tukholmassa. Hän on Ruotsin suosituimpia naisten lukuromaanikirjailijoita ja hänen teoksiaan on myyty yksin Ruotsissa lähes miljoona kappaletta. Hänen esikoisromaaninsa Casanovas kvinna ilmestyi vuonna 2009. Hotelli Flanagans on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa. 

Bazar julkaisee sarjan seuraavan osan Hotelli Flanagansin naiset syksyllä 2021." (Lievelehti)

©Anna-Lena Ahlström

"Lontoolaisessa loistohotellissa otetaan vastaan uutuuttaan hohtavaa vuosikymmentä 1960. Kukaan ei halua jäädä paitsi Miss Linda Lansingin emännöimistä juhlista. Sali kuhisee seurapiirijuoruja, samppanja virtaa ja puvut kimaltelevat, mutta Lindan omaa juhlatunnelmaa varjostaa huoli hotellin tulevaisuudesta.

Alakerran keittiön kuumuuudessa ahertavan Elinorin pitäisi olla tyytyväinen työpaikkaansa hienossa hotellissa, mutta hän on päättänyt edetä elämässään ja tähdätä korkeammalle. Samaan aikaan liikkeellä on toinen nälkäinen,

kun vesisateen läpimäräksi kastelema nuori Emma päättää rohkeasti astua sisään hotellin ovista. Niiden takana on maailma, jonka säihkeestä hän tahtoo osansa." (Takakansi)

Luksushotelli ja naisjohtaja. Svengaava 60-luku ja miesten maailma... 

Lisähoukuttimena Eevaliina Rusasen korea, eittämättä oivasti sisältöön istuva kansi. Taisipa mennä sormi suuhun, kun aprikoin tämän kattauksen ääressä, mutta kaipasin jotain ihan  muuta, hömppähumpan uhallakin,  joten hyppy tuntemattomampaan kirjallisuuslajiin houkutteli malliin, katsotaanpa kuinka tytön käy...  

 -  Joku kosketti kevyesti hänen käsivarttaan. Lady Carlisle. Linda hymyili lämpimästi ja kumartui suukottamaan Marya poskelle. 

Hänen kolmekymmentäviisivuotias paras ystävänsä säteili helmikirjaillussa iltapuvussaan. Kaulalla säihkyivät aviomiehen joululahjaksi antamat jalokivet.  Lady  Carlisle oli rikas, hemmoteltu ja kerrassaan, kerrassaan ihana...

Glitteriä ja glamouria, historian siipien havinaa, Dioria,  perhedraamoja, rakkautta ja vihaa, pielustelukohtauksia fiftyshadesiä tapaillen, olihan tässä riittävät ainekset nikotteluun kattilassa. Mutta positiivista kyllä  aitoa ylisukupolvista kiintymystä,  Elinorin ja Emman pyrkimystä lähtökohdista ja ihonväristä huolimatta eteenpäin kohti parempaa elämää, lujaa ystävyyttä, yrittäjän roolin avaamista ja vahvaa naisjohtajuutta   jne. 

Vielä 1970-luvun alussakin törmäsin työnhakijaan, jonka palkkatoivomus ylitti roimasti vallitsevan tason perusteluin: olenhan minä sentään mies... 

Kaikeksi onneksi tuosta suosta on nyt suunta ollut parempaan, vaikka taitaa se naisten euro edelleenkin heikommilla kantimilla olla.

 

- Elinor oli sentään päässyt muuttamaan pois kotoa. Hotellin kellarikerroksen huoneessa hänellä oli oma vuode, pieni vaatekaappi ja yölamppu, jota hän käytti aina läksyjä lukiessaan. Jonain kauniina päivänä Elinorista tulisi jotakin.

Täällä hänen oli hyvä olla, mutta hän tiesi opiskelun avaavan ovia, jotka yleensä pysyivät suljettuina hänen syntyperäänsä olevilta tytöiltä. Siksi maanantai-iltojen kurssit olivat pyhiä. Tällä hetkellä hän opiskeli englantia. Ei ollut sopivaa puhua niin kuin hänen vanhempansa puhuivat. Molemmat mursivat pahasti oman kotikielensä. Notting Hillissä se ei haitannut, mutta täällä se haittasi. Kieli oli tärkeää. Aiemmin hän oli jo käynyt tyylikurssin.

 

Flanagans ei edusta ominta genreä , mutta mielihyvin totean, että sujuvasti  ja eläväisesti kirjoitettuna lukeminen oli ihan kiva hyppy sen ulkopuolelle. Teos sopii oivasti viihdekirjallisuuden parissa olonsa kotoisaksi tunteville ja viihtyville, arjen pelastajaksi sekä Lontooseen haikailijoille.

Hotelli Flanagansissa on visiteerannut myös Kirjojen kuisketta  -blogin Anneli A

missä tunnelmissa, selviää vahvennosta klikkaamalla:)

 

 Lontoonterveisin: