torstai 20. helmikuuta 2020
Summa summarum...
Sentimentaalikoksi en tunnustaudu ja senkin uhalla, että heittäisi pahasti pateettisen puolelle, niin kuluneita kolmea viikkoa kiteyttäessäni, törmäsin mielessäni jatkuvasti Han Suyinin sanoihin, tässä mukailtuna:
Olen elänyt todeksi unelman onnesta ja elämänilosta maan päällä.
Päivieni kimallus.
Love is nature`s way of giving, a reason to be living...
Totta! Koti on minulle mielentila ja PdlC:ssa se vallitsee. Paikka, jossa olemme nyt asuneet yhteensä reilun vuoden verran. Ympäristötutkija Panu Pihkala puhuukin osuvasti luontokiitollisuudesta ja -yhteenkuuluvaisuudesta. Sitä olen tuntenut mitä suurimassa määrin.
Luonto kaikkinensa, ympäröivä miljöö, aaltoileva ja kohiseva meri, valo ja lämpö, aurinko ja kukat sekä huojuvat palmupuut jyhkeiden laakeripuiden ohella, maukas ruoka, ihmisten iloisuus ja hymyt, halatut ja poskisuukotellut vanhat paikalliset tuttavat sekä läheisyys Kanssakulkijan kanssa jaettuna uusine yhteisine kokemuksineen ja käsi kädessä kulkemisineen ovat tehneet tehtävänsä.
Kuin pisteenä i:n päälle bongasimme vielä loppuhuipennokseksi kaksi kaunista keltavästäräkkiä ja sen kuuluisan yhden pääskysen.
Olemme saaneet moninkertaisesti sen, mitä toivoimme ja tulimme etsimään. Tämä fakta on poikinut suurta kiitollisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta.
Ladatuin akuin ja uusin voimavaroin mottomme mukaisesti toimien:
on lähdettävä toidakseen palata ja palattava voidakseen lähteä...
Esikoiselle lämmin kiitos asuntomme isännöitsemisestä samoin Kanssakulkijalle ratevasta ja hauskasta matkaseurasta!!
On tullut aika purkaa lomaleiri. Nyt valmiina uusiin seikkailuihin ja haasteisiin, kirsunsa kohti kotia
kääntää:
Ihana kun lainasit Han Suinin teosta Päivien kimallus. Kirja on hieno. Luen sitä tuossa blogini profiilikuvassa. Kuva taitaa olla jo kahdeksan vuotta vanha, mutta siinä näkyy myös tuo luontokiitollisuus, mikä myös minulle on tärkeää. Pieni rento lepohetki hyvän kirjallisuuden parissa, puutarhatöiden lomassa, vaikka kumpparit jalassa. Näin mennään myös jatkossa.
VastaaPoistaLukuiloa :)
Kiitos Mai ja sattuipas somasti;) Tuota Sinun profiilikuvaasi olen aina ihaillut, se on kuvaava ja siitä tulee hyvä mieli.
PoistaHan Suyinin "Päivien kimallus" on rakkausromaani vailla vertaa, sen tarina koskettaa aina vaan...
Sillä mennään vaikka kumpparit jaloissa ja hyvä niin. Kiitos kommentistasi, lukemisen iloa ja mukavaa viikonloppua:)
Tervetuloa takaisin!! Täälläkin valo lisääntyy voimalla ja luonto heräilee...
VastaaPoistaKiitos Inna ja mukava kuulla. Askel kerrallaan kohti kevättä ja sen tuomia ilonaiheita, mutta sitä ennen mainiota Lontoonreissua Sinulle!
PoistaOn ollut hyvää tekeviä viikkoja siis, ihanaa!
VastaaPoistaKiitos SusuPetal; kyllä ja akut tulivat ladatuiksi kaikella hyvällä ja kauniilla:)
PoistaMukava kuulla että fiilikset on korkealla ja loma on onnistunut. Täällä sataa hienoisesti lunta ja vaikka tiedän että se ei jää pysyväksi nautin muka-alkaneesta "talvesta" ja haaveilen tekeväni lumiukon. ⛄️ Tervetuloa kotimaisemiin päivienne kimalluksesta. 🌷 Ilmoista voi todeta että niitä riittää aina. 😀 Kiva kuulla että näitte keltavästäräkkejä. Yritän kuvitella miltä ne näyttävät 💛
VastaaPoistaKiitos Rita A, kotiin on aina hyvä tulla ja otimme mukaan kimallusta. Säille emme voi mitään, mutta selkeästi on valoisuus täälläkin lisääntynyt, joten kyllä se mustarastas tännekin ehtii huilukonserttiaan iloksemme pitämään. Leppoisaa viikonloppua Sinulle:)
PoistaIhanaa, että loma oli niin onnistunut! Kiva on ollut seurailla tunnelmia blogisi välityksellä. Tervetuloa taas tänne koti-Suomeen!
VastaaPoistaKiitos Kirjarakkautta! Loma oli yksi kaikkien aikoijen parhaistamme, joten kevein askelin kohti pian alkavaa kevättä. Mukavaa sunnuntaitpäivää!
PoistaKiva kuulla, että matkanne oli onnistunut. Kiva kun olemme saaneet seurata matkanne kulkua ja olla mukana Teneriffan kauniissa maisemissa. Tervetuloa tänne kotimaahan!
VastaaPoistaKiitos Anneli A ja kiva, että viihdyit mukana saarella! Olin lukaisevani, että Sinä puolestani starttaat ennen pitkää aivan uskomattomiin maisemiin, joten odotan innolla millainen nojatuolimatka vuorostaan minua odottaa;)
PoistaMinulle tuli ihan tippa silmään kun luin sanojasi, varsinkin Kanssakulkijastasi. Muutenkin sanoista löytyi se elämänilo, jonka harva osaa nähdä. Pitkä yhteinen taival on meilläkin, eikä voi sanoa muuta kuin paranee kuin viini jne.
VastaaPoistaNiin todeksi olen havainnut myös tämän, useasti:
On lähdettävä toidakseen palata ja palattava voidakseen lähteä...
Tervetuloa siis kotiin ja kevät-talvi (mikälie) vesi-räntäsateeseen, nautitaan siitä, kun emme sille mitään voi.
Kiitos Cara, samoilla aatoksen laduilla hiihtelemme:) Kyllä kostuivat nämä kuivat silmät, kun lähtökierroksella pikku kappelissa oikeat elävät kynttilät vielä sytytimme...
PoistaNyt tuntuu vahvasti siltä, että kaikki vaikeudet on kannattanut voittaa ja selvittää, ja ne lukkosepät jättää kutsumatta. On näillä kokemuslisillä ja tällä pitkällä yhteisellä siivulla aivan oma, yhä lisääntyvä arvonsa, päiviemme kimallus...
Mukavaa sunnuntaipäivää ja alkavaa viikkoa, askel askeleelta kevättä kohti!
Kauniita sanoja.
VastaaPoistaOn ollut mukava päästä matkaamaan kuviesi ja sanojesi kautta, kiitos!
Kiitos Villis, vahvoja tunteita on vaikea sanoiksi pukea!
PoistaMukavaa, että viihtyit kanssani tälläkin matkalla, jatketaan harjoituksia ja ei kuin oloisaa sunnuntaita ja askel kerrallan kohti lisääntyvää valoa ja kevään ensi airueita;)