"Lainlukijat", John Grisham, Werner Söderström Osakeyhtiö, 2018, 344 s., suomentanut Jorma-Veikko Sappinen.
John Grishamia (s. 1955) voitaneen jännityskirjojensa määrän - käännöksiä 42 kielelle ja maailmanlaatuisesti myyty liki 300 miljoona kappaletta sekä suomennoksia 31 - ja laadun ansiosta pitää jo eräänlaisena genrensä ikonina eikä hän esittelyjä kaipaa.
"Washingtonilaiset lakiopiskelijat Mark, Todd ja Zola ryhtyivät lukemaan lakia parantaakseen maailmaa. Mutta jalo ajatus paremmasta maailmasta karisee viimeisen opiskeluvuoden realiteettien edessä: opintolainaa on valtavasti eikä tutkintotodistus kyseenalaisesta opinahjosta todellakaan takaa töitä.
Kun vielä käy selville, että koulun omistaa hämäräperäinen rahastosijoittaja,
joka sattuu kuulumaan myös opintolainoihin erikoistuneen pankin omistajiin, kaverukset tietävät olevansa pulassa. Mutta ehkä neuvokkaalle löytyy ratkaisu muualta – kuka sanoo, että lainharjoittamiseen tarvitaan aina toimisto ja keneltä oikeasti tivataan tutkintotodistusta oikeussalissa? Hyvin istuvalla puvulla ja hieman ylimielisellä asenteella pääsee jo pitkälle." (Lievelehti)
Grisham on minulle yksi luottokirjailijoista, paitsi selkeän kerrontansa ja juonenvirityksensä ansiosta myös siksi, että hän usein nostaa yhteiskunnallisia kissoja: kipupisteitä ja epäkohtia surutta hännästä pöydälle. Tässä tapauksessa siis arveluttavan tasoista opinjyvien pomintaa tarjoavien laitosten, valtavien opintolainojen kertymisen ja omistajapohjien kytköksenä. Trion idea ei suinkaan ole väheksyttävä eikä sinänsä tuulesta temmattu. Olenkin aina virnuillut, että jos oma tähtäin olisi jostain kumman syystä kallistunut rikollisen uran puolelle, olisin ensi tilassa pyrkinyt poliisikouluun.
Kuin kolme reipasta muskettisoturia käyvät viittä vaille valmiit lakitieteilijät Mark, Todd ja Zola donquijotemaisesti taistoon tuulimyllyjä vastaan ja keppostelemaan opintolainojensa takaisinmaksua välttääkseen sekä oikeuden puolesta mottonaan:
- Mark rasautti rystysiään ja sanoi:"Näin tämä menee, Zola, Olemme hommassa mukana kaikki yhdessä, erottamattomina ja uskollisina viimeiseen saakka. Meidän on tällä siunaamalla hetkellä sovittava, että jos tulee pakko, poistumme yhdessä.
Raha, ahneus ja kähmintä eivät omassa intressipiirissä ja arvoasteikossa kärkisijoilla komeile. Grishamin jännärinä ja kertomana tämä veijarimaisen trion irtiotto ja velmuilu, joka kirjailijan huomautuksen mukaan on saanut alkusysäyksensä The Atlanticin syyskuun 2014 numeron artikkelista nimeltä Huijaus oikeustieteellisillä tiedekunnilla kirjoittajanaan Paul Campos, oli silti viihdyttävää ja herkullista luettavaa, jossa Grishamin ihanasti vinksainen huumorintaju kukkii komeasti! Lienee turha todeta, että sympatiat olivat vahvasti näiden ennakkoluulottomien yrittäjäin puolella...
Laki voi olla kuin se luetaan; kysymys kuuluukin: kuka kulloinkin lukee lakia ja kenelle?
Naureskellen:
Grisham on hyvä, sen lisäksi, että kirjat ovat jännittäviä ja viihdyttäviä, niissä on oikeita ongelmia. Kun Ita-Suomen yliopistossa alettiin kouluttaa juristeja ja muualla nostettiin kiintiöitä Suomessa valmistuu liikaa oikeustieteilijöitä. Idealismi minusta karisee Suomessakin nopeasti ilmaisen rahoituksen jälkeen.
VastaaPoistaKiitos esittelystä.
Hyvä ja tasalaatuinen, eikä yhtään floppia ole sattunut kohdalle.
PoistaIdealismi - realismi akseli taitaa olla aikasen veteen piirretty viivakin... Mutta ei edelleenkään - tautologian uhallakin - sitä ilmaista lounasta ole tiettävästi katettu.
Pidän paljon Grishamin kirjoista. Koska hän kuuluu myös mieheni suosikkikirjailijoihin, Grishamin kirja lähtee yleensä mukaan matkoillemme. Tätä uusinta kirjaa en ole vielä hankkinut.
VastaaPoistaKuin myös ja hän kuuluu myös meillä yhteissuosikkeihin, seikka josta on paljon iloa ja keskustelun poikasta, vaikka sitten omat tontitkin tietty löytyvät.
PoistaTässä uusimmassa riemastutti etenkin tuon trion veijarimaisuus, jonka Grisham pilkesilmäisesti sanoiksi pukee.
En ehdi ennen töihin lähtöä lukea postausta enkä kommentoida, mutta sen verran piipahdan tervehtimässä että sanon miten hauska nimi GRISHAM on; siinä on possua ruotsiksi ja kinkkua englanniksi 🐷 😀 😎
VastaaPoistaVoihan vihveli Sinua, Sinä sananikkari ja kielten virtuoosi! Makeista nauruista kiitän ja pirteän päivä toivotukset mukaan liitän:)
PoistaGrisham on NIIN hyvä. Olen lukenut kaikki kirjansa, osan englanniksi ja osan suomeksi. Tämän viimeisimmän suomennoksen luin ihan vajaa pari viikkoa sitten, naureskellen, minäkin :)
VastaaPoistaKYLLÄ ja tasalaatuinen! Luetusta jäi elävä vaikutelma Grishamista veijarimainen ilme kasvoillaan kerimässä juonen kiemuroita ja langanpätkiä siistille kerälle, jonka hän virnistäen ojensi meille lukijoille:)
PoistaVoi miten hyvä huipennus tekstillesi tuo kysymys siitä miten lakia luetaan.
VastaaPoistaKeppostelua, velmuilua, veijareita... no juu, asianajajilta kuulostaa :D
Kiitos Rita A! Juu: kyllähän tässä rivikansalaisena välillä on oma oikeustaju ollut ja on kovallakin koetuksella...
PoistaAnnetaan nyt kuitenkin pienelle, hyväntahtoiselle ja hyvää tarkoittavalle keppostelulle ihan huumormielessä tilaa arjessa ja sen keventäjänä:)