"Sydämen sivistys - Kasvatuksen ytimessä" - ex Libris...

"Sydämen sivistys - Kasvatuksen ytimessä",  toimittaneet Timo Jantunen ja
Eero Ojanen, Aurinko Kustannus, 2011, 265 s.

"Uutisia lasten ja nuorten pahoinvoinnista saamme seurata tiedotusvälineistä harva se päivä. Sydämen sivistyksessä toivotaan perusteellista kasvatuksen ja koulujärjestelmän päämäärien uudelleenarviointia. Pelkkä tiedon kaataminen lapsen päähän ei riitä, vaan lapsen tunne-elämän kehitys tulee myös ottaa huomioon. Kirja on runsaudensarvi kaikille, joilla lasten kasvatus on lähellä sydäntä. Sydämen sivistys sisältää 20 puheenvuoroa kasvatuksen ammattilaisilta. Toimittajien lisäksi teokseen ovat kirjoittaneet muun muassa Raisa Cacciatore, Matti Bergström, Sari Vesikansa ja Simo Skinnari."

-  Kasvatuksen tulee pohtia lapsen olemusta ja hänen laatuaan, joka poikkeaa selvästi aikuisen laadusta, tavasta hahmottaa asioita. Lapsen erilainen laatu on nähtävä koko kasvatustyön taustana. On mietittävä, mikä tuottaa ja ylläpitää sydämen sivistystä; millaista kasvatusta siihen tarvitsemme? 
Onko lapsen yksilöllisessä olemuksessa jo sisällä jotain, mikä tuottaa hyvää, totta ja kaunista, kun se pääsee toteutumaan. Sydämen sivistys on juuri näissä ikiaikaisissa perusasioissa. Se on itsetuntoa ja toisten arvostamista, tiedon ja oppimisen, taidon ja tunteiden arvostamista. Miten kasvatus tukee hyvyyttä, 
sitä yksinkertaista perusvoimaa, joka meitä ja kaikkea täällä ylläpitää?  (Alkusanat)

Näihin kysymyksiin ja moniin muihin tämä pieni, mutta anniltaan sivumääräänsä suurempi kirja antaa vastauksia ja herättää uusia kysymyksiä, joita pohtia voidaksemme kasvattajina ja ihmisinä yrittää yltää omaan täyteen potentiaaliseen mittaamme. Teos on jaettu viiteen osaan: Kasvatuksen arvot, Hyvän mahdollisuus, Leikki on totta, Yhteisö ja kasvatus ja Koulu ja ihmisyys pitäen sisällään myös lukukohtaisen kirjallisuusluettelon.

-  Luonto ei suorita, luonnossa kaikki kypsyy. On hyvä mennä metsään, 
jotta kaikki ei "menisi päin mäntyä"  
-  Luonnossa kaikki kiertää, muuttuu toiseksi., Mikään ei häviä, muuttaa vain muotoaan. Talven jälkeen tulee kevät, kevään jälkeen kesä ja sitten seuraa syksy. Syksyllä hedelmät kypsyvät. Luonto opettaa meille kypsymistä, ei suorittamista. Syksy kypsine hedelmineen on yhtä arvokas kuin kevät heleine ja valoisine auringonpaisteineen. Luonto ei kiirehdi. Kypsyminen vaatii aikansa...
 -  Kiihkeä kilpailumentaliteetti elämänfilosofianamme pitää meidät monessakin mielessä raakoina. Raaka ihminen tekee raakuuksia, pahimmillaan surmaa vaikka koulutoverinsa.

Hän on ihminen, jolla on sydämen sivistystä, on mielestäni maailman kaunein kohteliaisuus. On ollut ilo saada tuntea ja elää lähellä kahta tällaista ihmistä: omaa Mummiani ja 102-vuoden ikään omassa kodissaan yltänyttä Naapurintyttöä.
Riemumielin ja onnellisena olen myös saanut sivusta seurata, kuinka kokeiluluotoisessa metsäeskaritoiminnassa  syksyllä aloittanut Pikku-Itemme on innoissaan viikon neljästä luontopäivästä ja viihtyy erinomaisesti metsän sylissä tutkien, havainnoiden ja  laavulla aterioiden.

Painavaa asiaa painavasta asiasta asiantuntevasti esitettynä. Teos, jonka jokaisen -  kasvattaja tai ei - soisi lukevan jo oman itseymmärryksensäkin lisäämiseksi. Elämme kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa, ennakoimattomassa maailmassa,
jossa luovimiseen ja suoriutumiseen vankan pohjan saaneelle lapsella ja nuorella on hyvät eväät ja riittävästi resilienssiä.

Lämmin kiitos tämän aarteen löytmisestä kuuluu Rita A:lle/Kieltenopen kotiblogi, jonka postaus teoksesta löytyy tästä ja Teuvo Toivasen arvio puolestaan tästä.

- Ei anneta sielujemme harmaantua:)

Metsäkelejä & viikonloppuja: