keskiviikko 22. helmikuuta 2017
Antoine de Saint-Exupéry: "Postilento etelään / Courrier Sud" - ex Libris...
"Postilento etelään", Antoine de Saint-Exupéry, Koala-Kustannus, 2017, 141 s., suomentanut Pertti Jokinen.
"Ranskalainen Antoine de Saint-Exupéry (1900–1944) oli lentäjä, seikkailija ja kirjailija. Hänen kynästään on lähtöisin useita ilmailukirjallisuuden klassikoita, kuten Yölento. Tunnetuin hänen teoksistaan on Pikku prinssi. Aiemmin suomentamaton Postilento etelään täydentää vihdoin Saint-Exupéryn tuotannon. Kirja pohjautuu kirjoittajan omiin kokemuksiin postilentäjänä Saharassa, ja siinä kuvataan ilmailun pioneerien arkea. He ottivat suuria riskejä lentäessään avo-ohjaamoisilla, epäluotettavilla ja epävakailla koneilla postia melkeinpä säässä kuin säässä." (Takakansi)
Tämän Pikku Prinssin isän tunnemme kaikki. Häneltä on aiemmin suomennettu myös teokset Siipien sankarit ja Yölento Arrasiin. Saint-Exupéry, tämä tunnelman, tunnetilojen ja vastakkaisuuksien oiva kuvaaja tarjoaa meille kiehtovan ja sivumääräänsä laaja-alaisemman tarinan paitsi itse lennosta myös ihmisen elämästä: me synnymme, suoritamme oman postilentomme ja kuolemme vaipuen pikkuruiseksi siruksi, osaseksi erämaan hiekkaa.
- Ja millainen kevät! Muistat kai sen kevään Toulousen harmauden jälkeen? Se uusi ilma, joka virtasi maisemassa. Jokainen nainen sisälsi salaisuuden: aksentin, eleen, hiljaisuuden. Ja he kaikki olivat haluttavia. Ja sitten, tunnethan minut, jälleen kiire jatkamaan matkaa, etsimään yhä kauempaa sitä, mitä edustin ja mitä en ymmärtänyt, sillä minä olin kaivonetsijä, jonka vitsas värähtelee ja joka kulkee maan pinnalla kunnes löytää aarteen.
On nuoruudenrakkaus - Geneviéve. Me kohtamme toisemme uudelleen ja haluamme paeta maailman ääriin hänen kanssaan, jättää taaksemme nykyhetken kaikkinensa. Palata unelmiimme, voimiemme päiviin ja elää ne tosiksi. Mahdollista vai mahdotonta?
- Mutta kerropa minulle, mitä ja miksi etsin ikkunaani vasten painautuneena ystävieni, toiveitteni, muistojeni kaupungista ja miksi vaivun epätoivoon?
Miksi nyt käy ensimmäistä kertaa, etten löydä lähdettä ja tunnen olevani kaukana aarteesta? Mikä on se epämääräinen lupaus, joka on minulle annettu, mutta jota hämärään piiloutuva jumala ei pidä? - Olen löytänyt lähteen. Muistatko sen? - Se on Geneviéve...
Kirja on kaunis ja herkkä jopa haikeakin kertomus ystävyydestä, rakkaudesta, vieraudesta, saapumisista, lähdöistä, mutta myös siitä kauneudesta, onnesta ja ilosta, mitä voimme elämässämme kohdata. Ja tarina yksinäisistä lentotunneista. Herttainen ja lukemisen arvoinen teos; läpileikkaus itse elämästä...
Postiennolla:
Tämä täytyy ehdottomasti lukea. Luin viimeksi tuon 'Yölento Arrasiin' ja Pikku Prinssi on tietysti tuttu.
VastaaPoistaKiitos taas vinkistä!
Cara, ollos hyvä:) Tämä lento tiesi paikkansa...
PoistaVoi miten kaunista ja herkkää Pikku Prinssin isältä...
VastaaPoistaSaint-Exupéry osaa tämän lajin ja kuljetti minut Saharan tuuliin ja kaupunkien kujille flaneeraamaan, kiehtovaa:)
VastaaPoistaKirjailija on ainutlaatuinen ikuisuuksia ja tähtiä tavoittelevassa ajattelussaan ja viisaudessaan. Luin joku aika sitten Kirjapajan koostaman teoksen Antoine Saint-Exupéryn ajatuksia; Vain sydämellä näkee hyvin, ja tilasin sen innoittamana Le petit Princen, jonka oli teini-iässä lukenut suomeksi. Kun luen tuota sinun kirjoittamaasi selontekoa, tartun sanaan "haikea". Sehän se tunne onkin joka usein paistaa kirjailijan sanojen takaa ! En ollut osannut sitä paikantaa. Nyt taju heräsi 🙂 Haikeutta ja kaipuuta. Etsimistä. 💕
VastaaPoistaTässä linkki postaukseeni:
Poistahttp://ritamentor.blogspot.fi/2015/07/kirjailija-antoine-de-saint-exupery.html
Kiitos Rita A hurmaavan kaunis postaus! Ja todellakin: "Kuinka hiljaisia ovatkaan todelliset ihmeet, kuinka yksinkertaisia olennaiset tapahtumat."
PoistaNämä iättömät ja ajattomat kirjaset ovat sitten nuoruusvuosien ensituttavuuden kulkeneet sisällön kulumatta elämässä mukana, on annettu lahjoiksi, luettu ja ilahduttu. Sydämellistä viikonloppua & laajoja näköaloja Sinulle:)
Lainasin tämän kirjastosta ja selailin hieman, vaikuttaa tosiaan laatukirjalta.
VastaaPoistaOn mies, lentokone ja lukija, jona oli vaivatonta vetäistä ressumainen lentäjänlakki päähän ja solahtaa mukaan yksinäiselle yötaivaalle. Kuinka viihdyt postikoneen puikoissa ja kuinka matka ilmojen halki Sinulta taittuu, tulen lukemaan lentopäiväkirjasi:)
VastaaPoistaSopiiko jos kysyn englanniksi? Ymmärrän että this is lazy of me, but I'd take all day otherwise!
VastaaPoista(I visit Finland sometimes, however I live in England and study at suomikoulu. My learning is very slow, but I get to eat a lot of coffee and cake.)
I think a lot of St-Exupéry; and I love the sound of Finnish, so I picked up Postilento etelään as soon as I spotted it. I read it together with the old English translation from 1971, and the French original. I enjoyed all three versions, but it won't surprise you that the Finnish version took a lot, lot longer to get through than the others. My dictionary wasn't good enough, and I encountered grammatical constructions I've never seen before.
I enjoyed reading your sympathetic review of the book; so may I ask about one or two things?
- Would you indeed regard Pertti Jokinen's translation as 'very finely written Finnish'?
- Is the Finnish in the book old fashioned? Maybe that's deliberate, to reflect the French of the original?
- I'm afraid I haven't looked through your blog far enough to know if you read French. If you do, how would you rate the quality of the translation?
- I did Google Pertti Jokinen. The name which came up was that of an old commander of the Finnish Air Force, who is still alive - could it really be the same man? I suppose he might well have done it, with his connection to flying...
I'd be glad of your opinion, because I'm sure my knowledge of Finnish isn't good enough to comment on whether the text feels archaic or well written, or poetic as a Finn would appreciate. But I can say it was far and away the hardest Finnish text I have read so far! I enjoyed the experience - well suited for coronavirus lockdown - but I guess I'm a bit of a masochist.
Kiitos!
Mark thank you for your comment!
Poista- Yes, I think Jokinen's translation is good finnish.
- The finnish book may be some old fashioned language but in my opinion on purpose.
- I'm sorry to say, but French is not one of my languages so that I cannot compare the French and Finnish editions/translations.
- Right you are: the translator and the former Air Force Commander are the same man.
In common nowadays Finnish is shortening in it's construction as also other languages and it includes more and more anglisms = English based words.
Some of my foreign friends who have studied and learned Finnish say, that Finnish is no language, it's a sickness;)Learning new languages is very interesting and I wish you good success in you studies!
Kiitos Thank you for your thoughtful reply. I'll be coming back here to pick up idea and suggestions on other books. This one was hard work, but I know it did me good. I hope Finnish doesn't get too Anglicised, it seems to be able to do so much which isn't really possible in English. I miss our suomikoulu. It closed in March, and though our teacher has sent us texts to work on, he can't send us coffee and cake. All the best - terveisiä!
VastaaPoista