Tänä aurinkoisena, keväisenä päivänä täyttää Amigo, vanhin lapsenlapsemme kunniakkaat 18-vuotta. Tänään sai Amigon ja Vaarin pitkäaikainen ajo-opetusprojekti kunniakkaan päätöksensä, kun inssi meni laakista läpi.
On ollut suuri ja kaikenkattava ilo ja etuoikeus voida seurata näiden rakkaiden Velikultien taipaleen etenemistä; Isoisän ja Pojanpojan jo ennestään hyvän keskinäisen suhteen kehittymistä kaveripohjaiseksi. Se, jos mikä on lahja elämältä!
Pöytään on kuluneina kuukausina ladottu paitsi pressokuppi poikineen, paistaa tuhistettu useampi pellillinen pannaria, kellarista noudettu mansikkahillopurkkeja ja poimittu pakastimesta jäätelölitroja. Kaikki tuo mainiossa yhteistoimintahengessä. Mummon sydän iloitsee ja itkee silkasta onnesta ja Mummo hyppii hip-hurraa tasajalkaa riemusta niin, että lattia tömisee....
Alla on ollut ja on tällainen musta menopeli, jolle - ilman valkoista kolmiota - ja Amigolle tuhansia turvallisia ajokilometrejä kaikesta sydämestään
toivottaa:
Onnea! Onpa siellä ollut vaarilla vastuullinen ja varmasti antoisa tehtävä. Meillä on puoliso opettanut vanhinta poikasta nyt jo hyvän aikaa.
VastaaPoistaKiitos; oli näin vierestä seuraten hieno projekti, joka ennestään lisäsi kaverusten yhteenkuuluvuutta. Mainioita ajotunteja sinne teillepäin:)
PoistaOnnea ja turvallisia kilometrejä!
VastaaPoistaToivotuksista kiitos; josko tässä pienen polvirukouksen paikkaa tyrkyllä sekä reipasta viikonloppua Sinulle:)
PoistaPaljon onnea!! Ajamaan opettelu oli jännittävää, joskus vähän liiankin jännittävää, melkein pelottavaa. :o Nykyään nautin ajamisesta enkä voisi kuvitella elämää ilman omaa autoa. Auto merkitsee myös vapautta mennä ja tulla. Perähikiällä kun asuu niin ilman autoa ei asiat vaan luonnistu.
VastaaPoistaKiitos Marika! Totta: auto ja ajokortti lisäävät suuresti vapaudentunnetta ja laajentavat reviiriä. Tämä on etenkin nuorelle ihmiselle suuri askel elämässä ja yksi niistä mieliinpainuvista etapeista koko elämässä:)
PoistaMinun sydän pyöri ympyrää, kun annoin poikien ajella mökkitiellä ja sitten, kun ajokoe oli suoritettu. Ihmettelenpä, kun inssiope ei säikähtänyt, kun minä ajelin komiasti pyörätielle. Sanoi vain, että mahtuishan tässäkin ajamaan, mutta ajetaan tuota autotietä tuossa vieressä.
VastaaPoistaMai; nyt purskahdin nauruun Sinun vaihtoehtoisen ajoväyläsi kanssa;) Olipahan inssiopella huumorin- ja tilannetaju kohillaan. Vaarin sylissä ratinpyörityksestä mökkitieltä alkoi aikanaan myös tämä eiliseen päättynyt projekti, pitkäjänteiset kaverukset... Reipasta ja rentoa viikonloppua!
Poista<3 Minun isä opetti kolme veljeäni ajamaan, mutta jostakin syystä hän ajatteli, että hän ei kykene opettamaan minua. Olihan siinä tietenkin takana kaikenlaisia kokeiluja mopoilla sun muilla ajoneuvoilla. Silloin ei oltu niin tarkkoja ikärajoista ja kuinka monta oli kyydissä.
PoistaMai, mikäs kanto mahtoi isälle tulla opetuskaskeen:) Ennen oli rennompaa; nykyisin on piiruntarkkaa meininkiä tuo opetus kaikkine ylöskirjaamisineen ja hvä niin, kun tuolla liikenteessä kaikenlaista sekähörhöä surutta suhailee...
PoistaLastenlasten kasvun seuraaminen on vanhenemisen helmiä. Minulla on kolme, joista vanhin on kuusivuotias - supliikki-iässä - joten toistaiseksi olen nauttinut myös seurata omien kasteni kasvua upeiksi vanhemmiksi. Sekin tuntuu hyvältä ja palkitsevalta. Onnea nuorukaiselle ja ahkeralle opelle!
VastaaPoistaInna kiitos ja juuri näin: se on ikäänkuin ylimääräinen bonus ja lahja elämältä:) Meillä on Kuopuksen trio ikähaarukassa 5-8-v., joten verbaliikka pelaa ja juttu lentää estotta siihen malliin, ettei välillä tiedä itkeä vai nauraa...
PoistaOnnea! Vaarilla onkin ollut tärkeä tehtävä. Hauskaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitoksia Tiiu; projekti oli antoisa ja hauska näin vierelläkulkienkin seuraten. Meillä ovat Padronin-siemenet pikkuruisissa turveruukuissaan, joten kevättä ja multasormisuutta vartoillen mukava viikonluppua Sinulle:)
VastaaPoistaOnneksi olkoon ! Ajokortin saaminen on iso virstanpylväs nuoren elämässä. Muistan vielä sen euforian tunteen kun 18-vuotissyntymäpäivänä suoritin inssin. Oli ihan kihelmöivän jännittävää odottaa korttia pakollinen viikko ennen kuin se tuli. 😀Sain ajaa sekä isän että äidin autolla. Mukavasti ja mieleenpainuvasti kerroit noista vaiheista joiden kautta ajotaitoon on päästy. Toivotan hienoja hetkiä autoiluun ja turvallisia matkoja 💕 🚗 🚙
VastaaPoistaKiitos Rita A mieltälämmittävästä kommentistasi:) Se mahtoi olla pitkä viikko!! Nyt saa väliaikaisen kortin heti, syventävä vaihe autokoulun kautta on aikaisintaan 3 kk:n kuluttua, jonka jälkeen on varsinainen kortti plakkarissa.
VastaaPoistaEsikoisen piinaviikkoa kävin poliisiasemalla lyhentämässä kahdella päivällä vetoavan stoorin kera ja löin kotiintultua yllättyneelle kaverille tempun onnistuttua autoni avaimet kouraan ja kehotin viemään tyttöystävän sillä kotiin. Ilme oli kympin arvoinen, kun läiskäsin vielä ajokortinkin esille; hyi minä tuhma äiti.... Täten tuli todistettua, että aika on suhteellinen käsite M.O.T.