"STHLM DELETE", Jens Lapidus, Like Kustannus Oy, 2015, 439 s. suomentaneet Jaana Nikula ja
Petri Stenman.
Jens Lapidus (s. 1974) on ruotsalainen asianajaja ja dekkarikirjailija, jonka teosten tapahtumat sijoittuvat Tukholman alamaailmaan. Hän nousi rikoskirjallisuuden kärkinimeksi Stockholm noir-trilogiallaan. Arvostelijoiden ylistämä VIP-huone käynnisti tehokkaan sarjan, jota Sthlm delete nyt jatkaa. Linnakundista erikoistutkijaksi siirtynyt Teddy ja liikejuristi Emelie vedetään mukaan rikosten kudelmaan, jolla on syvällisiä haarautumia Tukholman eri maailmoissa. Historia vaikuttaa nykypäivään ja uhkaa kaikkia asianosaisia." (Lievelehti)
Emilie Jansson: bentsjoen voimalla uraputkessa.
Teddy Maksumic: kun rikolllinen menneisyys koputtaa olalle, aseet on kaivettava esiin.
Nikola Maksumic: suistumassa kaidalta polulta kuten enonsa Teddy nuorena.
Emmanuelssonin perhe: neljä ihmistä hengenvaarassa.
Kentän toisella puoliskolla: Tukholman kovan luokan rikolliset ja kaikkeen valmiit petoeläimet.
(Takakansi)
"Uusi Tukholma. kaupunki joka kerran edes yritti. Nyt: loppuunmyyty. Raihnaisia seiniä ja töherrettyjä asemia. Ne joilla oli varaa matkustivat taksiappsifirmojen kyydissä.
Jopa uloimmissa esikaupungeissa asuntojen hinnat hipoivat pilviä - mutta voidaksesi parantaa elämäsi pankin piti ensin hyväksyä sinut - ja harvoja jäljellä olevia vuokra-asuntoja hoitelivat pimeillä huutokaupoilla rikollisverkostot, jotka eivät epäilleet millisekuntiakaan ottaa lavertelijaa hengiltä. EU-migrantit reunustivat jalkakäytäviä, mutta kukaan ei puhunut kaikkien pois käännetyistä katseista. Romanialaiset ja nigerialaiset huorat myivät palveluksiaan minibordelleissa - se, mikä oli aina tapahtunut kaduilla, oli muuttanut sisään suljettujen kerros- ja omakotitalo-ovien taakse. Internetistä tilattavat designer-huumeet toimitettiin nopeammin kuin ruokakassi Linasista. Samanaikaisesti jotkut ihmiset, yhteiskunnan tukipilarit - he tekivät julkisivun takana mitä tahtoivat. Petoeläimet."
Lapidus käsittelee teoksissaan etenkin maahanmuuttajataustaisia rikollisjengiyhteisöjä,
erityisesti jugomafiaa ja niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja vaikutuksia koko yhteiskunnassa. Ajankohtaista, jos mikä...
Vaikka alkuun kirjailijan hengästyttävää, muinoisen teleksin tapaan napakasti nakuttavaa tyyliä hieman vierastin kunnes sen rytmiikka tempaisi mukaansa jo edeltävän, VIP-huoneen osalta käänsin kelkkani ja totesin, ettei Lapidus loivasti länkytä eikä joutavia jupise, vaan ammattitaustan & tekstintuottamisen taidon pyhä yhtälö koituu lukijan eduksi ja mielihyväksi. Sama pätee tässäkin: Lapiduksella on ihailtavan irtonainen, välähdyksenomainen flash- tyyli luoda tekstiä. Kerronta pysyy monitahoisena ja -tasoisenakin marssijärjestyksessä rivien rikkoutumatta. Dialogi on nasevaa ja aihekäsittely runsasta sekä henkilöhahmot - olkoot sitten uraputkessa, lain kummalla puolella konsanaan kulkijoita tahi mitä tahansa - kaikkinensa, omanoloisiaan karaktäärejä. Sirotellut anglismit napsahelevat puraisusta kuin ykkösluokan kirpeänraikkaat oliviit lukijan suussa.
Lapidus oli eilen Suomessa promoamassa tätä uutukaistaan ja kommentoi TV-haastatelussa muhevasti sivujuonena valintaansa Ruotsin pahaiten pukeutuneiden miesten joukkoon:
"No kas, kun suoraan oikeustalolta saapuu virkapuvussaan kirjansa promotilaisuuteen, niin onhan sitä - mitäpäs muuta - kuin asianmukaisesti kauluspaita, kravatti ja puku päällä."
Ilmavuutta ja nopealiikkeisyyttä! Urbaanin positiivisesti toisenkin kerran:
5/5:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti