"Palava huone", Michael Connelly, Gummerus, 2015, 425 s., suomentanut Jukka Jääskeläinen.
Yhdysvaltalainen
Michael Connelly (s.1956) on yksi maailman suosituimmista jännityskirjailijoista. Hänen kirjojaan on myyty maailmanlaajuisesti huimat 58 miljoonaa kappaletta. Romaaneista on sovitettu
parhaillaan pyörivä TV-sarja, jonka päähenkilö Boschin kengissä asteleva Titus Welliver ensinäkemältä emmitytti, koska en löytänyt vastaavutta luettujen perusteella rakentamaani visuaaliseen mielikuvaan, mutta joka nopeasti lunasti paikkansa ja astui tämän camel-boots-mallisen etsivän poposiin. Btw.
Bosch on saanut nimensä renessanssiajan hollantilaistaiteilja Hieronymus Boschin (1450-1516) mukaan, joka signeerasi vain seitsemän maalaustaan... "Kuinka ratkaista murha, kun uhrilta vei 10 vuotta kuolla?
LAPD:n veteraanietsivä Harry Boschilla on nyt selvitettävänään murhatapaus, jossa ruumis on tuore mutta johtolangat kaukana menneisyyden hämärissä. Yhdessä yksikön nuoren lupauksen, rikostutkija Lucia Soton kanssa Bosch paneutuu luodin aiheuttamiin komplikaatioihin kuolleen miehen tapaukseen, joka paljastuu poliittisesti hyvin tulenaraksi. Tutkinnan kiihtyessä kaksikko törmää myös toiseen selvittämättömään tapaukseen, jolla on kytkös nykypäivään: usean lapsen hengen 20 vuotta sitten vaatineeseen tulipaloon." (Takakansi)
Connelly on omistanut teoksen rikostutkija Rick Jacksonille. Ja nimenomaan "pleinin", silkan rikostutkinnan varaan Connelly kertomuksellisen huoneensa rakentaa. Eikä suinkaan hiekalle! Puurtamista & peräänantamattomuutta. Kun kokemusten pyörteissä punnittu vainukoira saa vihin, ei se jäljiltä eksy, kuin ei Boschkaan. Bosch on eräänlainen "camel-boots"-mies, monisärmäinen ja rehti persoona, joka ei kuvia kumartele, jota hierarkiat hiertävät ja auktoriteetit ahdistavat. Mutta myös älykäs, heikkojen puolella ja kaikessa rouheudessaan "a nice person", joka toimii rakentavana, isällisenä tutorina nuorelle aisaparilleen. Kaiken muun hyvän lisäksi kelpo etsivämme ymmärtää hyvän päälle hakiessaan tutkinnalleen inspiraatiota ja ajatuksilleen selkeyttä Ron Carterin "Dear Miles" - koosteen sykähdyttävistä sävelistä ja tahdeista.Kerrankin konstailematon ja selkeä sekä viihdyttävä vaan ei puiseva perusdekkari ja tämänhän Connelly, jos kuka osaa ja taitaa. Boschin & Soton seura sopi mainiosti näin vielä leppoisten kelien polkujen tallailun ja mustarastaiden bongailujen oheen.
Elina/
Luettua elämää : ilahduin, kun tulit mukaan aatostenvaihtoon näille mutkitteleville kirjallisille & elon poluille:)
Lauhkeaa loppuviikkoa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti