Tässä lyhyeltään esiteltynä kaksi osin toisiaan sivuavaa ympäristöongelmia ja elinympäristöämme käsittelevää, erinomaisesti toimitettua, asiapitoista ja selkeää tietopakettia, jotka herättävät roppakaupalla ajatuksia, kysymyksiä ja mielenväristyksiä, mutta luovat myös faktoillaan ja visioillaan toiveikkuutta sekä poistavat tarpeettomia harhaluuloja ja erheellisiä mielikuvia asiain tiimoilta ja tilasta.
"Maapallo ja me. Luonnonvarat ja kasvun rajat", Pekka Borg/Maria Joutsenvirta, Docendo,2015, 277 s.
"Ihmisen toiminta on muuttanut maapalloamme: olemme kohdanneet ekologiset rajat ja osin jo ylittäneet ne. Ilmasto on muuttumassa ennakoimattomaksi, luonnonvarat hupenevat liikakäytön takia ja ympäristövauriot lisääntyvät. Väestön määrä kasvaa, samoin köyhyys ja eriarvoisuus. Luonnon monimuotoisuus vähenee ja sen ihmiselle tarjoamat ekosysteemipalvelut vaarantuvat. Korkean elintason Suomessa voi olla vaikea ajatella, että ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja vakavat ympäristövauriot ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi ihmisten elämiseen. Tarkastelu pitäisikin laajentaa globaaliksi, jolloin ongelmat ymmärrettäisiin paremmin. Mitä voisimme asialle tehdä? Vallitsevat talousmallit luotiin aikana, jolloin luonnonresursseja oli runsaasti suhteessa väestömäärään. Sittemmin olemme siirtyneet ehtyvien resurssien maailmaan, minkä vaikutus ihmisen taloudelliseen toimintaan on mullistava.Kuinka voimme elää vastuullisemmin kuluttamalla vähemmän luonnonvaroja, energiaa ja tavaroita? Muutos ei ole uhraus eikä kärsimys, vaan rikkaus ja omatoimisen aktiivisuuden alku." (Kustantaja)
Teoksesta erinomaisesti: Jukka Kemppinen "Paholaisen unet" /31.7.2015.
"Valloittavat lajit. Tulokkaat ja vieraslajit tulimuurahaisista jättipalsamiin", Seppo Turunen, kuvitus Maia Raitanen, Into, 2015, 323 s.
" Pitääkö kaikkien kukkien antaa kukkia, jopa jättipalsamin?Valloittavat lajit on ainutlaatuinen tietokirja muualta tulevista kasveista, eläimistä ja sienistä – kottaraista, pesukarhua, agakonnaa ja syylälinnunhernettä unohtamatta. Professori Seppo Turunen jäljittää huikean määrän kiinnostavia vieraslajeja Suomen luonnosta trooppisiin sademetsiin. Vieraat valloittajat aiheuttavat tauteja, kilpailevat muiden lajien elintilasta, ovat tehokkaita saalistajia. Joskus ne ovat syynä sukupuuttoihin. Useimmat vieraslajit ovat kuitenkin harmittomia.
Voiko niistä olla jopa hyötyä? Entä voiko omaa puutarhaa tarkastelemalla oivaltaa jotain olennaista ihmisen osasta?
Upeaa teosta ryydittävät Maia Raitasen kekseliäät värikuvat.
Tervetuloa biodiversideettiin!" (Teoksen takakansi)
Ks. myös HS / Kivoja ja kurjia vieraita 13.8.2015.
"Kirjotulikruunu (Lantata camara): trooppisesta Afrikasta kotoisin olevaa kirjotulikruunua on tuotu lämpimän ilmaston puutarhakasviksi ympäri maapallon. Kun se villintyy luontoon, se muodostaa tiheitä kasvustoja ja estää silloin muiden kasvien menestymistä. Kirjotulikruunu kuuluu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton luokituksessa maapallon haitallisimpiin vieraslajeihin."
Kuvan hehkeät kaunottaret on kuvattu Rodoksen Pefkoksessa v. 2007 ja ne kuvaavat paitsi vallitsevaa hellivää hellekeliä myös intensiivistä tunnelmaa valmistellesamme pöydän pitkäksivetoa tulevan lauantain jokavuotisia perhepäivällisiä silmälläpitäen....
"Maa on meidän äitimme. Mitä tapahtuu maalle, tapahtuu myös maan lapsille. Maa ei kuulu ihmisille, maa kuuluu maapallolle. Ihminen ei kudo elämän verkkoa, hän on vain sen yksi säie.
Mitä ihminen tekee luonnolle, sen hän tekee myös itselleen." Intiaanipäällikkö Seattlen sanat Yhdysvaltain presidentille v. 1854 .
Allekirjoittaa:
Onpa ihana kukka! Unohdin ihan, mitä muuta meinasinkaan kommentoida, kun näin tuon.
VastaaPoistaOli tosiaan luonnossakin huomiotaherättävän hehkuvan kaunis, yritimme sille kotiinpalattua löytää nimeä siinä onnistumatta ja vasta nyt tuo komistus tupsahti vastaan suvaiten esittäytyä ja kertoa kuuluvansa maapallon haitallisimpiin vieraslajeihin; ei ole reilua:)
VastaaPoista