Ensin oli mies, reppu, ase ja nuotiomakkarat... Nyt vuosikausia myöhemmin on edelleen mies, reppu, ase ja nuotiomakkarat, joista jäkimmäiset saattavat löytyä hienosti vakuumeissa muhineina uuden jahtikauden alkaessa edelleen tiukasti talsista samaisesta repusta (totuuden nimissä näin on päässyt käymään vain yhden kerran) ...
Mutta, mutta: jo viikkoa ennen H-hetkeä on Vaari prillit nenällä keikkuen istunut tarmokkaasti listoja näpytelleen, asiat tarkasti lajiteltuina tarvikkeisiin, pukeutumiseen yms. ja kauppalistaan. Kun tuo nakuttelu vaan kesti ja kesti, katsoin relevantiksi ilmoitusluontoisesti lausahtaa, jotta se on sitten vain ja ainoastaan yksi ja ainoa sivu per asiakohta. Pienen edelleen jatkuvan tarmokkaan session jälkeen kuului vaivihkainen kysymys:"Millä tämän rivinvälin oikein saa pienemmäksi??"
Jep; selvää on, että iän myötä myös mukavuudenhalu kasvaa. Herrat kun ymmärtävät siviilissäkin hyvän ruuan ja herkuttelun päälle, niin jos nyt sitten on sisäfilettä, voita ja kuohukermaa riittävästi nyssyköissä ja kylmälaukuissa,oma tyyny kainalossa ja menopeli täpötäynnä; so what?
Ensimmäinen mukava etappi on siis vihdoinkin käsillä ja siitä on hyvä jatkaa kohti varsinaista lomaa. Tämä Luuskaleski nostaa tyytyväisenä jalat pöydälle ja ei kuin Vaarille, Kuopukselle ja arvoisalle Jahtiseurueelle
nokisia piippuja:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti