lauantai 27. heinäkuuta 2013
Sorkkaraudalla se sutkeasti sujuu...
Eilisaamupäivästä hellesään innoittamina hilppaisimme lataamaan akut Halosenniemellä ja katsastamassa "Puutarhajuhlat" -näyttelyn. Luonnonkauniilla paikalla, aikanaan nykyrahassa parillasadalla eurolla ostetulla "hyödyttömällä" kalliotontilla, sijaitseva komia hirsirakennus on wanhoine tuoksuineen ja atmosfääreineen ynnä silloisine kulttuurikermahenkilöhistorioineen joka kerta yhtä viehko kokemus ja siirtymä ihan toiseen aikakauteen & maailmaan. Paluumatkalla nautimme vielä Koiramaäen Pajutallilla Amerikan pähkinäpuun valtaisan lehvästön alla yllättävän maittavat kahvit fetapiiraineen yllättävään viiden euron hintaan. Jos maassamme näitä kesätapahtumia on runsaudenpulaksi asti, vipelisi kyllä visiteeraajiakin molemmissa paikoissa.
Kulttuuriannin voimaannuttamina, 11-viikkoiseen parvekesulkuun suivautuineina ja anarkistinaapurien yllyttäminä kävimme sorkkaraudalla tositoimin oven kimppuun. Säleet sinkoilivat, paikat niin habituksen kuin huushollinkin, nitisivät ja natisivat, mutta tuuma tuumalta tuo umpeenvaahdotettu ja -ruuvattu tiukan tenän tehnyt uksi antoi myöten ja aukeni!
Saatiin ristiveto lukaaliin, minkä kunniaksi töräytimme tuikeat pressot, jotka kullankeltaisten hömpsyjen ynnä laadukkaan savuntupruttelun myötä heitimme parvekkeellamme istuen häpeämättömän nautinnollisesti huiviimme. Koko uurastuksen ja komeuden kruunasi ensimmäisen koskaan täällä bongatun kanahaukan uljas ylilento!! Sarjasta: koska viimeksi teit jotain ensimmäistä kertaa elämässäsi? Kah, murtauduimme omassa kodissamme sorkkaraudalla ovesta ulos, - ei huono!
Eikä tullut piipaa:
Vaan tuntui tältä:
Kesälle vapautettuina, villeinä & vallattomina Vaari &
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti