Klo 17.21 / 20,0 / 68% ja kevyt pilvipeite.
"Sieppari ruispellossa", J.P. Salingerin nuoruuteni, salaakin luettu, 1951 ilmestynyt, Pentti Saarikosken kiistelty suomennos 1961, kulttikirja ja sittemmin luokiossakin kelpo esimerkkinä amerikkalaisesta "nyky"kirjallisuudesta käytetty teos.
Siepparina Martianezin merivesialtailla ahersi kuitenkin tänään Mummo ohjelmistosta: jännitystä & vaaratilanteita. Puuskaisessa tuulessa paikalleen lökölasselle tälläytyneenä, silmät autuaasti ummessa köllien, vasemmalta kuuluu terävä kolahdus. Räväytän simmut apposelleen ja vasurilla sieppaan kiinni metallivarsi uhkaavasti edellä, varjo avoinna vauhdilla kiskalta suoraan kohti sinkoavan parasollin. Vanhan siepparin refleksit toimivat ja olkapään rytkäyksestä huolimatta ote pitää. Paikkalla ollut ruotsalaispari tarjoutuu tarvittaessa mahdollisen vahingon todistajaksi.
Muisteltakoon; kouluaikoina ainoa laji, missä Mummo heti ekojen joukossa valittiin joukkueeseen oli pesäpallo, jossa ekasiepparina homma oli ja pysyi kirjaimellisesti hanskassa eli räpylässä. Totuuden nimessä muutoin olikin sitten vaisumpaa ja hiljaisempaa. No, kahdesta loppuviikosta olisi taatusti tullut varsin erilaiset ja ns. pitkävaikutteisesti virkistävät, jos varjonvarsi tunkeutunut kylkeen, kaulaan tahi kasvoihin, mutta näinhän se on, että läheltäpitiä ei meillä lasketa ja jottas tuurilla, taidolla & onnella olevaisessa mennään!
Loppukevennykseksi ajankohtaiset hedelmärintamalta: fiselas, ananaskirsikat, kapinkarviaiset 12,50 kg paperinohuen, beessin kuoren sisällä lämpimänkeltainen pirtsakka marja: http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Eksoottiset_hedelmat/Ananaskirsikka_
sekä kaktusviikunat ( ei siis kaktusviinat, mahd. erhe yksinomaan lukijan tarkoitustahallinen harha), viininpunaiset, piikikkäät vesselit: kanta pois, halki ja sisus lusikoiden. Herkkua!
Maistellaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti