Kevät keikkuen tulevi...tästä tulee aina mieleen västäräkki, jonka pyrstö keikkuu energisesti. Mukulaleinikit kukkivat meidän pihalla ja eivät onneksi maistu rusakoille ja peuroille, ehkä se on se keltainen väri, joka säikyttää. Mukulaleinikki on myös itsenäinen ja kasvaa siellä missä haluaa. Kyllä on kiva seurata kevään heräämistä. Jotta ei menisi ihan lörpöttelyksi, olemme vaihtaneet kevään kunniaksi vanhan jasmikepensasaidan ja nyt vuorossa on unkarinsyreeni. Kukkaloistoa odotellessa (voi mennä joku vuosi)! Iloisin mielin kohti loppuviikkoa ;)
Västäräkki, joita on ollut vain vähän näkösällä, mutta kuulemma lisää tulossa on lempparilintuni ja myös ex-Libriksessäni:) Tehän olette aloittaneet reippaasti aidanvaihdolla! Onko tuo jasmike sukua jasmiinille, jonka tuoksu on huumaava? Unkarinsyreeni on ihana klassikko ja hyvien muistojen tuoja. Kiitos kommentistasi ja rivakkaa kasvua aidantaimillenne:)
On sukua ja se oli istutettu 80-luvulla, joten voit kuvitella sen kunnon, oikea rytöläjä ja täynnä kirvoja. Pakko jättää takapihan yhdelle sivulle jasmiketta, koska se on koko rivitalopihan mittainen. Välissä on kuolleita pensaita, jotka on pakko kaivaa ylös, kunhan tuo rakas mieheni toipuu tuosta edellisestä kaivuuprojektista. Sillä on tällainen luova vaimo ristinään ;) Jing ja Jang <3
Kiitos Mai! Mikä noita meidän luovan vaimon miehiä oikein vaivaa, taitavat olla mimosain suurta sukua ja juurta, sillä täälläkin on yksi kepallaan parvekkeen ja lasien yms.kevätperuspesun jäljiltä... Jing & Jang:)
Näin on Cara, harmaa ketto taivaalla koko päivän ja 13,8 mittarissa, mutta mitäs me pienestä takapakista! Tosi komia on tuo mukulaleinikki, se koristi kultaisena leveänä reunana jokivartta ja sen hehku tekee hyvää aisteille. Mukavaa loppuviikkoa Sinulle:)
Nyt alkaa olla sellainen olo, että kevät voittaa! Valkovuokkomatot, viherrys... Ja eilen kaupunkimaisemissa Keravan keskustassa kukkivat jo rusokirsikkapuut.
Eikö vaan, kaikki vehreys ympäröi meidät kevätpumpuliin ja sen tulon kituisa saapuminen ei ole vienyt seuraamiselta hetkeäkään pois. Rusokirsikkapuu piti oikein etsiä, uusi nimi minulle, siitä ja kommentistasi kevätkiitokseni:)
Rita A: kyllä vaan todellista herkkua, eilinenkin hellerajan rikkoutumisineen! Luonnossa, eikä vaan kaislikossa kasvu suorastaan suhisee ja tuhisee. Tuo sorsaherra oli todella pontevaa poikaa tarmokkuudessaan. Kivasta kommentistasi kiitän ja Sinulle kaikin tavoin huumaavaa viikonloppua toivotan:)
Ihana kevät! Kiitos Takkutukalle kevätviserryksestä <3
VastaaPoistaKiitos Katja! Peipot ja mustarastaat taustakuoroineen pitävät komeaa ilmaiskonserttia, kullä kelpaa ulkoilla:)
PoistaKevät keikkuen tulevi...tästä tulee aina mieleen västäräkki, jonka pyrstö keikkuu energisesti.
VastaaPoistaMukulaleinikit kukkivat meidän pihalla ja eivät onneksi maistu rusakoille ja peuroille, ehkä se on se keltainen väri, joka säikyttää. Mukulaleinikki on myös itsenäinen ja kasvaa siellä missä haluaa. Kyllä on kiva seurata kevään heräämistä.
Jotta ei menisi ihan lörpöttelyksi, olemme vaihtaneet kevään kunniaksi vanhan jasmikepensasaidan ja nyt vuorossa on unkarinsyreeni. Kukkaloistoa odotellessa (voi mennä joku vuosi)!
Iloisin mielin kohti loppuviikkoa ;)
Västäräkki, joita on ollut vain vähän näkösällä, mutta kuulemma lisää tulossa on lempparilintuni ja myös ex-Libriksessäni:)
PoistaTehän olette aloittaneet reippaasti aidanvaihdolla! Onko tuo jasmike sukua jasmiinille, jonka tuoksu on huumaava? Unkarinsyreeni on ihana klassikko ja hyvien muistojen tuoja. Kiitos kommentistasi ja rivakkaa kasvua aidantaimillenne:)
On sukua ja se oli istutettu 80-luvulla, joten voit kuvitella sen kunnon, oikea rytöläjä ja täynnä kirvoja. Pakko jättää takapihan yhdelle sivulle jasmiketta, koska se on koko rivitalopihan mittainen. Välissä on kuolleita pensaita, jotka on pakko kaivaa ylös, kunhan tuo rakas mieheni toipuu tuosta edellisestä kaivuuprojektista. Sillä on tällainen luova vaimo ristinään ;) Jing ja Jang <3
PoistaKiitos Mai! Mikä noita meidän luovan vaimon miehiä oikein vaivaa, taitavat olla mimosain suurta sukua ja juurta, sillä täälläkin on yksi kepallaan parvekkeen ja lasien yms.kevätperuspesun jäljiltä... Jing & Jang:)
PoistaTulihan se, vaikka tänään on hiukan takapakkia. Mukulaleinikeistä tulee vahvasti lapsuus mieleen, joen varrella niitä kasvoi keltaisena mattona.
VastaaPoistaNäin on Cara, harmaa ketto taivaalla koko päivän ja 13,8 mittarissa, mutta mitäs me pienestä takapakista!
PoistaTosi komia on tuo mukulaleinikki, se koristi kultaisena leveänä reunana jokivartta ja sen hehku tekee hyvää aisteille. Mukavaa loppuviikkoa Sinulle:)
Nyt alkaa olla sellainen olo, että kevät voittaa! Valkovuokkomatot, viherrys... Ja eilen kaupunkimaisemissa Keravan keskustassa kukkivat jo rusokirsikkapuut.
VastaaPoistaEikö vaan, kaikki vehreys ympäröi meidät kevätpumpuliin ja sen tulon kituisa saapuminen ei ole vienyt seuraamiselta hetkeäkään pois. Rusokirsikkapuu piti oikein etsiä, uusi nimi minulle, siitä ja kommentistasi kevätkiitokseni:)
VastaaPoistaIhanaa alkuvaiheen kevät/kesähuumaa 🌿
VastaaPoistaKivat kuvat, joista sorsaherra ihan paras 💚
Mukavaa viikonloppua !
Rita A: kyllä vaan todellista herkkua, eilinenkin hellerajan rikkoutumisineen! Luonnossa, eikä vaan kaislikossa kasvu suorastaan suhisee ja tuhisee. Tuo sorsaherra oli todella pontevaa poikaa tarmokkuudessaan. Kivasta kommentistasi kiitän ja Sinulle kaikin tavoin huumaavaa viikonloppua toivotan:)
VastaaPoistaMinunkin kävelyreitilläni on mukulaleinikkejä oikein valtoimenaan. Tykkäänniistä tosi paljon, tuovat ihanaaväriä alkukesään.
VastaaPoistaInna, ne tosiaan ovat kuin pieniä loistavia aurinkoja ryppäinä muutoin vielä talven jäljiltä heräämättömällä maaperällä ilahduttaen kulkijan silmiä:)
VastaaPoista