Suurella sydämellä & suuremmitta suruitta...

tunnustaudun täysveriseksi syysimmeiseksi, joten anti & jouti tulla!  Hyvän ja turvallisen matkan  toivotukset lausuimme pääskyille 17/8, rastaiden satapäinen  sekaparvi pimensi Hitchcockin  Lintujen hengessä taivaan tänään ja tyhjensi yhdessä hujauksessa pihapiirin  pihlajat sekä vimppavästäräkeille vilkuttelemme bye-byet aivan tuotapikaa...  Aamut ja illat pimenevät, päivät kuulastuvat ja kirpeytyvät sekä luonnon värit ja ilman tuoksu voimistuvat: on tanakka tekemisen meininki, voimakas elossaolon maku ja sielussa suloiset suunnitelmat...

Tälle tunteelle kohotamme maljat Lan Rioja Gran Reservaa, a.D. 2005, visualisoimme  sen komialla, taidokkaasti sidotulla kimpulla, joista molemmista ikihyviksi ilahduimme ja Jälkikasvua kauniisti kiittelemme sekä hyvästelemme tämän meille  passe-mallisen  kesän:

sekä laulaa luritamme: http://www.youtube.com/watch?v=1aBUD_udqFA

Come September:

"Mies, joka rakasti järjestystä" - ex libris

Siis todellinen rariteetti tämä sukupuolensa edustaja... Kuten on hauskanherkullisuudessaan tämä Fredrik Backmanin esikoinenkin (En man som heter Ove), Atena Kustannus Oy, 2013.
Näppärä ja rikaskielinen suomennos: Riie Heikkilä.

 

Kirjaa on myyty Ruotsissa yli 75.000 kpl ja sen käännösoikeudet yli 20 maahan. Backman on ammatiltaan toimittaja, joka itse ajaa Huyndaita, toisin kuin päähenkilönsä Ove, vannoutunut Saabisti.

Ove, kärttyinen, mutta  sympaattinen,  rutiineihinsa ja järjestykseen jämähtänyt kelpo ukonkäppänä, onnistuu paitsi herättämään lukijassa tiettyä outoa hellyyttä myös  suurta sympatiaa ja empatiaa sekä  aiheuttamaan - paha kyllä -  verratonta paikoittaista itseironista tuttuudentunteen häivähdystä, suoraan sarjasta syytä katsoa peiliin... Näinhän maailma ja me itse sen mukana kaikkinensa  pyörimme ja mennä vinttuutamme, halusimme tai emme. Runsas henkilögalleria pyörii ja hyörii yllättävän juoheasti ja  sopeutuen päähenkilönsä ympärillä lainkaan  luomatta levotonta tai rönsyilevää vaikutelmaa.

  Pärstä peruslukemilla ei tämän lukeminen onnistu, vaan suupielet kohoavat huomaamati ylöspäin ja naururypyt pinkeävät silmäinnurkkiin! Tätä genreä lisää!

 Tahtoo & toivoo:
                                                                                         

E = mc2 & Insanity

"Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results."
 Pätee yhä ja aina vaan, fundeeraa vaikka päivänpolitiikkaa tahi -Hesarin antia.....
 
"Maailma Albert Einsteinin silmin", Kirjoituksia rauhasta, tieteestä ja yhteiskunnasta.
 Into Kustannus Oy, 3. painos 2013,Eva Isaksson (toim.)

"Einstein oli nerokas tieteilijä, mutta mitä hän ajatteli yhteiskunnasta? Tämä kirja sisältää radikaaleja ja mukaansatempaavia kirjoituksia, joissa on läsnä 1900-luvun käänteentekevä historia: maailmansodat, sosialismi, natsismin nousu ja ydinpommin synty. Väkivallan keskelläkin Einsteinin kirjoituksista välittyy usko rauhaan, tieteeseen ja parempaan yhteiskuntaan. Teos sisältää myös Albert Einsteinin ja Sigmund Freudin kuuluisan kirjeenvaihdon.

Albert Einstein (1879 - 1955) oli 1900-luvun tärkein fyysikko, nobelisti, suhteellisuusteorian isä ja kvanttimekaniikan ja kosmologian takapiru. Lisäksi hän oli sosialisti ja rauhanaatteen kannattaja, joskin hän luopui tiukasta pasifismista Adolf Hitlerin tultua valtaan Saksassa."

Vähintäinkin kiinnostava ja antoisa  193-sivuinen silmäys ja  kurkistus tämän olemukseltaan  mennikäismäisen, pilkesilmäisen tiedemiehen,
 mutta  uniikin älyn- ja järjen titaanin monipuoliseen mielenmaisemaan ja aatoksenvilistelyyn!!

"Uskon Spinozan Jumalaan, joka paljastaa itsensä olemassaolon järjestyneessä harmoniassa,
 en Jumalaan, jota kiinnostavat ihmisten kohtalot ja toimet."

Nöyrästi nerouden edessä,  niin minäkin:


                                                                                               

Perhepäivälliset & 45-v HP

HP = HB, hyvin balanssissa; hei hulinaa & kokomokoma riemukas  hässäkkä:
 perhekunta koolla pitkässä pöydässä pitkän kaavan mukaan!





http://www.youtube.com/watch?v=yUvEMmpv20E

Hetken maailma on tässä:  tänään & nyt!
Siitä: 11 x kiitos & 2 kertaa hau-hau:

Auvoisa aamutuima & arvoisat koululaiset...

Kiitos luonamme parhaillaan lomailevan Hra  R:n  sain tämän yhden ainutkertaisen kesäaamun ulkoilullisen kauneuden osakseni:

Tämä charmantisti harmaantunut, mutta erinomaisen hyväkuntoinen  Herra vietti yönsä sikeästi, mutta riittävin desibelein   kuorsaten aidolla, vastapesetetyllä silkkimatolla, - kyllä  kelpasi Ukon urvahdella...

Ilmoittaessani kohteliaasti aamiaisen olevan serveerattuna ja valmiina apehdittavaksi, ei arvon Herralla hievahtanut niin viiksikarvakaan. Sitten etujalkojaan kokeeksi vienosti  venytellen pitäytyi edelleen  tiukasti  makuulla niillä sijoillaan.  Mummon sydän valahtaa pohjamutiin ja aivot tekevät ainoan mahdollisen relevantin johtopäätöksen vallitsevasta uniikista tilanteesta ja sen vakavuudesta: hittovie, on vissiin halvaantunut hela takaosasto, kun ei tarjoilu tälle rodulleen tyypilliselle ruuallepersolle yksilölle aiheuta tavanomaista rynnistystä kyökin puolelle. Vaari raottaa silmännurkkiaan ja kuiskata suputtaa: "vapaa!" ja johan tuli hurtisaaniin tällä taikasanalla laakista eloa, puhtia ja vauhtia! Penteleen mukahuumorveikot....

Nappulapipanat  naamariin, Mummolle vällyt niskaan  ja munaks ja menoks. Aurinko teki kainosti  nousuaan puoli seiskan pintaan, västäräkkien tsirp-tsirp kokoontumisajot olivat täydessä  käynnissä parkkiksella, rastaat parveutuivat nurmikolla, kun ohitimme vielä kesälomien jäljiltä  neitseellisen hiljaisen koulurakennuksen. Lenkki kulki letkeän ja nautinnollisen rennosti, jonka ilahtuneena totesin johtuvan tämän tarvittaessa karhentelunkin taitavan turvallisen vahtimestarin seurasta. Metsäpoluilta palasimme suoraan vasta-aurinkoon, nurmikot ja kasvit kimmelsivät yöllisen ukkosen loihtiman hienoisen  usvan läpi, ilma oli läpikuultava,  sanomattoman raikas ja helppohengitteinen. Kaunista!

Kaikille tänään  reput pykälään heilauttaneille, tiedonjyviä noukkimaan lähteneille ekaluokkalaisille sekä  Seniorimurmeleille sekä muille jo varttuneimmille koululaisille onnea & menestystä nyt alkaneelle lukuvuodelle: opiskelette vain ja ainoastaan itseänne ja elämää varten!

Ryhtiä & ruusuja:

Australiasta Ahvenanmaalle, ex libris.....

Jos rakastat merta, sen suolantuoksua, rauhallisia maininkeja ja valkeita vaahtopäitä, lokkien kirkunaa, karuja kallioita ja käkkyrämäntyja sekä pidät tarkasta ja vivahteikkaasta ihmiskuvauksesta, laajoista piirroista, realismista ja hyvällä tavalla verkkaisesta, vaan ei junnaavasta kerronnasta, niin:

"Valo Valtameren yllä", M.L. Stedman, Karisto, 2013.
Suom. Leena Perttula, jolle heruu pelkkää plussaa käännöstyöstä.
Itse asiassa tyylikäs kansi pitää sisällään kaiken minkä lupaa:  ensimmäisen maailmansodan jälkeisen  tarinan elämästä ja ihmisistä majakkasaarella, taistelut hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän välillä, nuo ikiaikaiset moraaliset, kaikkien kohdalle osuvat  dilemmat. Teoksen alkupuolen tiivis kerronnallinen soljunta ja ote hiukka harmillisesti hapertuu loppupuolta ja opuksen kliseistäkin päätöstä kohden.


Kirjaa lukiessa tietty tuttuuden ailahdus, liekö ollut merituulentuoksahdus aiheutti välittömän   assosiaation:

"Jää", Ulla-Lena Lundberg, Teos & Schildts & Söderström, 2012;
 samana vuonna Finlandia-palkittu. Aiheesta ja ansioistaan!!

 "Jos on nähnyt, kuinka maisema muuttuu, kun näköpiiriin tulee vene, ei mitenkään voi ajatella, ettei yksittäisen ihmisen elämällä ole merkitystä".


- Niinpä...













"Myrskyluoto", Anni Blomqvist, Gummerus, 2010, Myrskyluodon Maijan tarinan kaikki viisi osaa.

Tämä  sinänsä jo klassikko herättää kuulotaustakseen Lasse Mårtenssonin samannimisen herkänkauniin sävelmän.





Kolme kelpo teosta, kolme kirjailijaa, kolme aikakautta, kolme perspektiiviä ja kolme maailmaa ja meri...
 
 Hyrskynmyrskyn ja lip-lap:

"Laitumelta lautaselle"....

"Liha" kaikki lihasta laitumelta lautaselle, toim. Mika Remes, Readme.fi, 2013.

Tässäpä todellinen lihaa ravinnokseen käyttävän
 jokajampan  "Raamattu" ja tämä kaikella vakaumuksestani
tai tässä tapauksessan sen ja uskon puutteesta johtuvalla kunnioituksella ja hartaudella kyseistä vissisti maailman tunnetuinta, verratonta tarinaepistolaa kohtaan.

Jos et tiedä yhtikäs mitään ja olet vielä gourmetnoviisi vs.
 luulet ja uskot tietäväsi kaiken sarjasta laitumelta lautaselle,
 yllätyt iloisesti tämän tiiliskiven, 511- sivua, rautaisesta annista!

Selkeä, perinpohjainen ynnä suurella ammattitaidolla jos ei ihan antaumusellakin koottu pitkän työn tulos. Loppupään reseptit, 120 kpl,  kruunaavat konstailemattomuudellaan koko komeuden.

Yksinkertainen on tässä, kuten monessa muussakin, tapauksessa kaunista, tyylikästä ja MAUKASTA!

Äskeisen nettiaherruksen innoittamana, toivotus kuuluu:

Buen provecho:

Naivistit & Tinga Tinga....

Iittalaan hurautimme taannehtivia kesäperinteitä kunnioittaen kauniina eilispäivänä.

"Tähtitaivas" 25-vuotta naivismin juhlaa  Iittalassa 25.5. - 25.8.2013.
Mukana 30-nykynaivistin tähtisikermä ja tapahtuman alkuvuosilta taiteilijoita Alice Kairasta Martti Innaseen. Hyväntuulen töitä laidasta laitaan, tällä kertaa teemallisesti  pu-puja koikkelehti  siellä sun täällä.

 Tulevassa Joulunäyttelyssä "Villitystä"  Hommage a Martti Innanen & Hannu Riikonen 15.11.2013 - 2013 on kansainvälisenä taiteilijavieraana Riitta Peirone Kanadasta.

Dar es Salamissa, Tansaniassa toimiva Tinga Tinga Arts Cooperative Society on Afrikan tunnetuimpia taideyhteisöjä. Taiteilija Edward Saidi Tingatinga perusti osuuskunnan 1968.
 Nykyisin toimintaa jatkavat hänen lapsensa ja osuuskunnassa työskentelee 54 taiteilijaa,
 eikä totta tosiaan aivan turhaan! Tinga Tinga taide on saavuttanut suurta suosiota 2000-luvulla ja yhteisö on tehnyt yhteistyötä mm. BBC:n ja Disney Studiosin kanssa Suomenkin televisiossa, Ylen Pikkukakkosessa esitetyn eläinsatuanimaation myötä.

Tässä tuli meille yllätyksellinen, ratkiriemukas tykitys ja värimaailma, joka rävähti ilotulituksena silmien perimmäisiin pohjukoihin aiheuttaen hassunhilpeän brainstormin; suorastaan  flow'n... Valitettavasti teokset oli ripustettu vaatimattomalle paikalle portaikkoon, jolloin niihin ei saanut haluamaansa katseluetäisyyttä.

Hippokrateen sanoin:
"Ars longa, vita brevis":