perjantai 22. syyskuuta 2017

"Sydämen sivistys - Kasvatuksen ytimessä" - ex Libris...


"Sydämen sivistys - Kasvatuksen ytimessä",  toimittaneet Timo Jantunen ja
Eero Ojanen, Aurinko Kustannus, 2011, 265 s.

"Uutisia lasten ja nuorten pahoinvoinnista saamme seurata tiedotusvälineistä harva se päivä. Sydämen sivistyksessä toivotaan perusteellista kasvatuksen ja koulujärjestelmän päämäärien uudelleenarviointia. Pelkkä tiedon kaataminen lapsen päähän ei riitä, vaan lapsen tunne-elämän kehitys tulee myös ottaa huomioon. Kirja on runsaudensarvi kaikille, joilla lasten kasvatus on lähellä sydäntä. Sydämen sivistys sisältää 20 puheenvuoroa kasvatuksen ammattilaisilta. Toimittajien lisäksi teokseen ovat kirjoittaneet muun muassa Raisa Cacciatore, Matti Bergström, Sari Vesikansa ja Simo Skinnari."




-  Kasvatuksen tulee pohtia lapsen olemusta ja hänen laatuaan, joka poikkeaa selvästi aikuisen laadusta, tavasta hahmottaa asioita. Lapsen erilainen laatu on nähtävä koko kasvatustyön taustana. On mietittävä, mikä tuottaa ja ylläpitää sydämen sivistystä; millaista kasvatusta siihen tarvitsemme? 
Onko lapsen yksilöllisessä olemuksessa jo sisällä jotain, mikä tuottaa hyvää, totta ja kaunista, kun se pääsee toteutumaan. Sydämen sivistys on juuri näissä ikiaikaisissa perusasioissa. Se on itsetuntoa ja toisten arvostamista, tiedon ja oppimisen, taidon ja tunteiden arvostamista. Miten kasvatus tukee hyvyyttä, 
sitä yksinkertaista perusvoimaa, joka meitä ja kaikkea täällä ylläpitää?  (Alkusanat)

Näihin kysymyksiin ja moniin muihin tämä pieni, mutta anniltaan sivumääräänsä suurempi kirja antaa vastauksia ja herättää uusia kysymyksiä, joita pohtia voidaksemme kasvattajina ja ihmisinä yrittää yltää omaan täyteen potentiaaliseen mittaamme. Teos on jaettu viiteen osaan: Kasvatuksen arvot, Hyvän mahdollisuus, Leikki on totta, Yhteisö ja kasvatus ja Koulu ja ihmisyys pitäen sisällään myös lukukohtaisen kirjallisuusluettelon.

-  Luonto ei suorita, luonnossa kaikki kypsyy. On hyvä mennä metsään, 
jotta kaikki ei "menisi päin mäntyä"  
-  Luonnossa kaikki kiertää, muuttuu toiseksi., Mikään ei häviä, muuttaa vain muotoaan. Talven jälkeen tulee kevät, kevään jälkeen kesä ja sitten seuraa syksy. Syksyllä hedelmät kypsyvät. Luonto opettaa meille kypsymistä, ei suorittamista. Syksy kypsine hedelmineen on yhtä arvokas kuin kevät heleine ja valoisine auringonpaisteineen. Luonto ei kiirehdi. Kypsyminen vaatii aikansa...
 -  Kiihkeä kilpailumentaliteetti elämänfilosofianamme pitää meidät monessakin mielessä raakoina. Raaka ihminen tekee raakuuksia, pahimmillaan surmaa vaikka koulutoverinsa.

Hän on ihminen, jolla on sydämen sivistystä, on mielestäni maailman kaunein kohteliaisuus. On ollut ilo saada tuntea ja elää lähellä kahta tällaista ihmistä: omaa Mummiani ja 102-vuoden ikään omassa kodissaan yltänyttä Naapurintyttöä.
Riemumielin ja onnellisena olen myös saanut sivusta seurata, kuinka kokeiluluotoisessa metsäeskaritoiminnassa  syksyllä aloittanut Pikku-Itemme on innoissaan viikon neljästä luontopäivästä ja viihtyy erinomaisesti metsän sylissä tutkien, havainnoiden ja  laavulla aterioiden.

Painavaa asiaa painavasta asiasta asiantuntevasti esitettynä. Teos, jonka jokaisen -  kasvattaja tai ei - soisi lukevan jo oman itseymmärryksensäkin lisäämiseksi. Elämme kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa, ennakoimattomassa maailmassa,
jossa luovimiseen ja suoriutumiseen vankan pohjan saaneelle lapsella ja nuorella on hyvät eväät ja riittävästi resilienssiä.

Lämmin kiitos tämän aarteen löytmisestä kuuluu Rita A:lle/Kieltenopen kotiblogi, jonka postaus teoksesta löytyy tästä ja Teuvo Toivasen arvio puolestaan tästä.

- Ei anneta sielujemme harmaantua:)

Metsäkelejä & viikonloppuja:

9 kommenttia:

  1. Minulla on pari Raisa Cacciatoren teosta kasvattajille. Sehän on vähän niin kuin koirankasvatus, että mikään ei onnistu, jos kasvattaja itse ei osaa toimia oikein.
    Raisan lapsuus oli hirvittävä. Hammaslääkäri-isä pahoinpiteli jatkuvasti eikä vienyt lääkäriin, vaikka tytön raajat oli murtuneet. Näkemys kasvattamiseen on lähtenyt omista kokemuksista miten ei tule kasvattaa lasta.

    Tuo lasten pahoinvointi lisääntyy varsinkin sen vuoksi, että päiväkotiryhmät ja koululuokat ovat ylisuuria. Hälinässä ei kukaan viihdy...metsään vaan <3

    VastaaPoista
  2. Mai: Joku viisas on tokaissut, että jokaisen tulisi ennen lasten hankkimista ottaa koira ja kasvattaa se:) Pätevästi todettu. Tuo Cacciatoren lapsuus on taatusti antanut kokemusperäisen kyvyn oivaltaa, mitä välttää...

    Jep; hälinässä ei kuule linnun laulua - eikä edes omia ajatuksiaan. Toisekseen nousi tukka pystyyn luettuani äskettäin jostain lehdestä ilo- (lue suru-)uutisen jostain vanhemmista, jotka ovat tyytyvöäisiä, kun antavat/uhraavat lapsilleen kokonaista 15 minuuttia yhteistä leikkiaikaa per pv. Viisitoista minuuttia!!! O tempora o mores. Luontorikasta viikonloppua:)

    VastaaPoista
  3. Muistan omasta lapsuudestani kun meidän kylällä puhuttiin mökissä asuvasta mummosta. Hänkin eli lähes 100-vuotiaaksi. Äitini aina sanoi, että Selmalla on sitä sydämen sivistystä. Silloin ihmettelin mitä se tarkoitti, mutta opin kyllä pian tietämään.

    Omia lapsia en saanut, mutta kasvatustyötä olen osaltani tehnyt varsinaisen työni ohella kun opetin matematiikkaa lukiossa. Koin senkin olevan tärkeää kasvatusta.

    VastaaPoista
  4. Tuo sydämen sivistys on vaikeasti kuvattava, mutta sellaisen omaavan henkilön tavatessaan sen oitis tunnistaa. Valitettavan harvinaista herkkua.

    Lapseton Tätini, joka oli minulle kuin äiti, oli myös matematiikan lehtori ja kun hän kertoili koululaitoksen muutoksista, oppilaistaan ja heille antamastaan muusta tuesta sekä siitä, kuinka kauniina toukokuisina koulun loppupäivinä opinjyvien poimijat karkasivat uimarannoille niin opettakunta näyttäytyi minulle uusin silmin. En voi kuin hattua nostaa teille kaikille arvokasta työtä tehneille, kärsivällisille opettajille!

    VastaaPoista
  5. Voi hurja sun vauhtiasi ! 😀Minulla on tuo kirja sohvapöydällä mutta en ole ehtinyt avata sen jälkeen kun kuvasin kannen rekvisiitaksi Ruskeaa - postaukseeni. Kiitos linkityksestä ❤️ ystäväiseni. Tulen huomenna tutkimaan kirjoitustasi tarkemmin. Nyt on päivän aivokapasiteetit käytetty. Menen iltapalalle ja TV:n ääreen. Aivot narikkaan 🙂

    Haluaisin että minusta sanottaisiin tuo mainitsemasi kohteliaisuus: Ihminen jolla on sydämensivistystä ❤️

    🌲🌳🌴 Metsään, metsään...

    VastaaPoista
  6. Kiitos ja ole hyvä Rita A! Aivot narikkaan on parasta, mitä ihmispolo voi tehdä, kun ei enää tiedä onko tulossa vai menossa; tuttu juttu.

    Terveisiä tunnin metsälenkiltä: ei tuullut ja hapekas keli ynnä kauniita vaahteroita oli tarjolla; sydämellistä viikonloppua:)

    VastaaPoista
  7. Tämä on varmasti hieno ja tärkeä kirja, taidanpa napata lukulistalle - kiitos vinkistä ♥ Sydämen sivistys on sivistyksistä jalointa, ja sitä kyllä tässä maailmassa kipeästi tarvittaisiin. Ihmiset, joissa sitä on, ovat lämmintä valoa.

    VastaaPoista
  8. Ollaan Katja tasan yhtä mieltä tuon sivistyksen jaloudesta ja sen vajauksesta tässä maailmassa. Kiteytit loistavasti: jotkut loistavat tai jättävät jälkeensä, mutta nuo ovat lämmintä valoa:)

    VastaaPoista